Helsingin ylijäämä kasvoi 195 miljoonaan

8.6.2014

Helsingin kaupunki teki viime vuonna voittoa 159 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan myös kaupungin liikelaitokset, oli tulos 195 miljoonaa ylijäämäinen. Tulos parani edellisestä vuodesta yli 50 miljoonaa. Rahavaroja oli vuoden lopussa 921 miljoonaa euroa. Nämä menojen karsimisvaatimusten keskellä uskomattomilta kuulostavat luvut ovat Helsingin kaupungin virallisesta tilinpäätöksestä 2013.

Voi kysyä, miksi kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuodelle budjetin, joka leikkasi palvelujen rahoitusta, kun kaupungille kertyi 195 miljoonaa voittoa? Budjetti päätettiin valtuustossa äänin 83 – 2. Vain minä SKP:n ja Helsinki-listojen edustajana ja silloinen SDP:n valtuutettu Lilli Autti esitimme muutoksia.
Miksi palveluista leikataan?

Nykyinen valtuusto on jatkanut palvelujen määrärahojen reaalista leikkaamista, vaikka vanhoja ylijäämiä on käyttämättä ja uutta tulossa. Samalla budjettikuria on tiukennettu velvoittamalla virastot vähentämään reaalisia menoja, karsimaan investointeja ja pitämään tilakustannukset ennallaan vaikka asukasmäärä on kasvanut vuodessa noin 8 500.

Leikkauslinjaan ovat sitoutuneet koko valtuustokaudeksi kaikki muut valtuustoryhmä paitsi SKP ja Helsinki-listat. Tämän vuoden budjetista päätettäessä ryhmäkuri kuitenkin rakoili kun myös eräät Vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja kristillisten valtuutetut äänestivät palvelujen heikentämistä vastaan.

Jos budjettiraamia ei muuteta, on edessä jatkuva vajaus päiväkotipaikoista, lisää lähikoulujen lopettamisia, pitkiä jonoja terveysasemilla, puutetta vanhusten palveluista, tyhjeneviä nuorisotaloja, ”kylmiä” kirjastoja…
Vaihtoehtoja on

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä on tehnyt kymmenen budjettialoitetta palvelujen määrärahojen ja henkilöstön lisäämiseksi. Esitämme, että kaupungin ylijäämistä ohjataan näihin tarkoituksiin runsaat 70 miljoonaa euroa. Samalla kun näin turvataan palveluja, voidaan luoda lisää työpaikkoja ja nostaa pieniä palkkoja. Lisäksi ehdotamme tonttivuokrien korotusten kohtuullistamista ja kaupungin oman rakennusliikkeen perustamista.

Haluamme muuttaa myös tavat, joilla budjetista päätetään. Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan esimerkiksi lähellä olevat palvelut päättää asukkaiden esitysten pohjalta ja asukkaiden valitsemien kaupunginosavaltuustojen toimesta.
(Artikkeli Eespäin-lehti 2/2014)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »