Helsingin työttömyys kasvanut muuta maata enemmän

12.10.2020

 

Työttömyys iski koronakevään aikana Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle muuta maata kovemmin. Työttömiä työnhakijoita oli Helsingissä syksyn alussa 58 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden työttömyys oli kasvanut jopa 110 prosenttia.

Syyskuun alkaessa Helsingissä oli yli 50 000 työtöntä ja heistä pitkäaikaistyöttömiä 13 000, kertovat te-toimiston tilastot. Espoossa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi vuodessa 60 % ja Vantaalla peräti 76 %. Koko maan tasolla nousu oli 42 %.

Samaan aikaan avointen työpaikkojen määrä supistui 30 % edellisvuodesta.

Helsingin työttömyysaste oli syksyn alussa 14,3 %, nousua vuodessa yli 5 prosenttiyksikköä. Kovimmin työttömyys on iskenyt kaupan, ravintoloiden, matkailun ja markkinoinnin työntekijöihin sekä toimisto- ja laitossiivoojiin. Lisäksi on ammattiryhmiä, joiden työttömyys ei kunnolla näy tilastoissa, kuten monet taiteilijat.

Alueellisesti työttömyys on laajinta Jakomäessä, Mellunkylässä, Vuosaaressa, Maunulassa, Pukinmäessä ja Myllypurossa.

 

Kuntakokeilun resurssit eivät riitä

Ensi vuoden alusta Helsinki on mukana hallituksen käynnistämässä työllisyyden kuntakokeilussa. Se tarkoittaa, että vastuu työllistämispalveluista siirtyy TE-toimistolta Helsingille. 2,5-vuoden kokeilun ajaksi siirtyy kaupungille TE-toimistosta 200 työntekijää ja nykyistä palvelutasoa vastaava osuus rahoituksesta.

Työttömistä on nykyisin kuitenkin kaksi kolmasosaa kokonaan työllistymistä edistävien palvelujen ja koulutuksen ulkopuolella. TE-toimiston resurssit eivät ole riittäneet laajempiin palveluihin.

Paljon riippuu nyt siitä, laittaako kaupunki itse lisää resursseja vai maksaako se mieluummin Kelalle sakkoina työmarkkinatuen korotettua kuntaosuutta. Viime vuonna Helsinki maksoi pitkäaikaistyöttömien työllistämisen sijasta Kelalle näitä sakkomaksuja 63 miljoonaa euroa ja tänä vuonna summa näyttää nousevan yli 70 miljoonaan.

Resurssien vähyyden ohella kuntakokeilun riskinä on se, saavatko työttömien yhdistykset ja muut järjestöt työllisyyspoliittista hankerahaa ainakin samassa määrin kuin tähän asti TE-toimistolta? Vai johtaako Helsingin yritys- ja konsulttivetoinen elinkeinopolitiikka siihen, että Helsingin Työkanava ja muut yhdistykset menettävät hankerahoitusta ja työllistämisen mahdollisuuksia?

 

(Artikkeli Eespäin-lehteen 2/2020. Kuva valtioneuvosto)

© 2020 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »