Helsingin tilinpäätöksen ylijäämistä ohjattava lisää rahaa palveluihin ja työllistämiseen

Helsingin tilinpäätöksen ylijäämistä ohjattava lisää rahaa palveluihin ja työllistämiseen

– Puheenvuoro 2015 arviointikertomuksesta ja tilinpäätöksestä 22.6.2016

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja tilinpäätös kertovat Helsingistä, jossa rahaa kertyy enemmän kuin budjetissa arvioidaan, mutta jossa ei välitetä kaikista ja moni jää vaille tarvitsemaansa tukea ja huolenpitoa.

Kaupunkikonsernin tulos on 282 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja tulos myös ilman tytäryhtiöitä on 29 miljoonaa ylijäämäinen. Viimeisimmän talouden seurantaraportin mukaan rahavaroja oli 833 miljoonaa euroa. Lainasaatavia on edelleen enemmän kuin velkoja. Vuosikate viime vuodelta oli 114 miljoonaa budjetoitua parempi.

Samaan aikaan arviointikertomuksesta ilmenee, että budjetin tavoitteista ovat jääneet toteutumatta muun muassa ehkäisevää toimeentulotukea, pitkäaikaistyöttömien työllistämistä, nuorisotakuuta, maahanmuuttajien suomen kielen opetusta, vammaisten henkilökohtaista avustajapalvelua, omaishoidon palveluja, peruskorjausta ja sukupuolten välisten palkkaerojen tasoittamista koskevat tavoitteet.

Erityisen jyrkkä on tavoitteiden ja toteutuneen kehityksen välinen ristiriita työllisyyden hoitamisessa. Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuudesta Helsingille aiheutuneet kulut ovat nousseet, vaikka ne piti puolittaa. Syy ei ole vain lakimuutoksissa ja te-keskusten ongelmissa. Kyse on myös siitä, että kaupunki ei ole itse työllistänyt. Näin siitä huolimatta, että kaupungille olisi edullisempaa työllistää pitkäaikaistyöttömiä vaikka ilman valtion tukea kuin maksaa sakkomaksuja kuntaosuuksina, kuten tarkastuslautakunta toteaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa ongelmat näkyvät muun muassa lastensuojelun, psykiatrian, päihdehuollon, vanhustenpalvelujen ja terveydenhoidon päivystyskäyntien määrissä. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen puolella lasten määrät arvioidaan budjetissa toistuvasti alakanttiin. Tästä uutena osoituksena se, että noin tuhat lasta jäi vaille iltapäiväkerhopaikkaa, vaikka opetuslautakunta sai ennalta tiedon lisärahoituksen tarpeesta.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota kaupungin vaikeuksiin välttää yhteistyötä veroparatiisikytkentöjä omaavien yritysten kanssa. Tältä osin olisi kuitenkin syytä jatkaa hankintakäytäntöjen kehittämistä. Ensinnäkin julkisuudessa on kerrottu useammasta yrityksestä, jolta kaupunki on tilannut urakoita, vaikka yrityksellä on ollut julkisista tietolähteistä nähtävissä olevia verorästejä ja muita velvoitteiden laiminlyöntejä. Toiseksi silloinkin kun veroparatiisikytkentöjä ei ehkä voi käyttää kilpailusta poissulkemisen perusteena, voidaan yhteiskuntavastuullisuudelle antaa kilpailutuksessa pisteitä, jotka heikentävät harmaan talouden yritysten mahdollisuuksia.

Kaupunginhallitus esittää tilikauden ylijäämän siirtämistä pääosin kaupungin ja sen liikelaitosten taseiden omaan pääomaan ja rahastopääomiin. SKP ja Helsinki-listat ehdottaa, että muun toiminnan ylijäämä varaus- ja rahastokirjausten jälkeen, 21 357 213,30 euroa, kirjataan kaupungin toimintapääomaan käytettäväksi alibudjetoinnin korjaamiseen, erityisesti työllistämiseen, vanhuspalveluihin, lapsiperheiden palveluihin, mielenterveys- ja päihdehuoltoon sekä koulujen ym tilojen vuokriin rakentamis- ja korjauskulujen kattamiseksi.