Koronaepidemia on nostanut vakavalla tavalla esille hyvien julkisten terveyspalvelujen ja niiden resurssien turvaamisen merkityksen. Sen pitäisi hälyttää myös Helsingissä.

Helsingin kaupunki on jo pitkään alibudjetoinut terveydenhuoltoa, ja nyt valmisteilla on ehdotus kahden terveysaseman ulkoistamisesta jollekin yksityiselle yhtiölle.

Ulkoistamista perustellaan terveysasemien jonojen poistamisella ja palvelujen uudistamisella. Perustelut ovat monella tavalla kyseenalaiset ja virheelliset. Päätös ulkoistamisen valmistelusta tehtiin ilman selvityksiä ulkoistamisen vaikutuksista, muualla saaduista kokemuksista, kaupungin terveysasemien kehittämisestä tai edes siitä, mitkä kaikki palvelut aiotaan ulkoistaa.

Jos terveysasemia ulkoistetaan, se pirstoo palveluketjuja. Kokemukset muun muassa Vantaalta, Tampereelta ja Kemi- Tornion alueelta osoittavat, että ulkoistaminen ei paranna palveluja kokonaisuutena. Se tulee kunnille kalliiksi eikä helpota myöskään lääkärien saamista. Ulkoistamisella siirretään verovaroja yksityisille yhtiöille ja veroja kiertäville pääomasijoittajille.

Ulkoistamisen perustelut ontuvat myös sikäli, että samat puolueet ovat vastuussa siitä, että terveysasemien resursseja on Helsingissä systemaattisesti alimitoitettu eikä niitä ole kehitetty tarpeita vastaavalla tavalla.

Viime vuonna alustavan tilinpäätöksen mukaan taas 381 miljoonaa euroa ylijäämää tekevällä Helsingin kaupungilla on varaa parantaa terveysasemien palveluja. Terveysasemien resurssien vahvistaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa helpottaisi myös avoinna olevien vakanssien täyttämistä.

Helsinkiläisten terveydenhuoltoa ei saa alistaa kolmen suuren terveysalan yrityksen ja pääomasijoittajien voitontavoittelulle. Kaupungin ei pidä myöskään vähentää lähiterveysasemia ja keskittää sote-palveluja jättikeskuksiin.

(HS-mielipidesivu 14.3.2020)