Helsingin Roope Ankka & Tupu, Hupu ja Lupu

20.11.2016

– Artikkeli Eespäin-lehteen 4/2016

Helsingin kaupunki tekee tänä vuonna noin 446 miljoonaa euroa ylijäämää. Sen päälle tulevat vielä Helenin ja kaupungin muiden yhtiöiden liikevoitot. Lisäksi Helsingin pankkitileillä makaa satoja miljoonia aiemmilta vuosilta käyttämättä jääneitä ylijäämiä. Lainasaataviakin on satoja miljoonia enemmän kuin velkaa.

Kun kassa pursuaa rahaa, voisi kuvitella, että ensi vuoden budjetissa lisätään rahaa palveluihin, työllistämiseen ja muihin kaupungin perustehtäviin. Toimintamenoihin käytetään kuitenkin päinvastoin entistä vähemmän rahaa. Lähes kaikissa palveluissa on rahaa vähemmän kuin tänä vuonna käytetään.

Kaiken lisäksi myös ensi vuonna aiotaan kasvattaa ylijäämiä. Tavoitteena on 120 miljoonan euron ylijäämä. Investointipuolella löytyy 375 miljoonaa Kruunusiltoihin, mutta ei homekoulujen korjaamiseen.

Menot jäihin ja leikataan

Helsingillä menee siis hyvin, mutta meneekö helsinkiläisillä?

Kaupungin toimintamenot vähenevät, vaikka asukkaiden määrä kasvaa vuodessa 6 500 – 8 000.

Ikäihmisiä on enemmän, mutta heidän palveluihinsa on vähemmän rahaa. Vanhusten määrän kasvaessa kasvaa myös niiden ikääntyvien määrä, jotka eivät enää selviydy kotona. Mutta ympärivuorokautisen hoidon paikkoja vähennetään.

Helsinki ei kavenna lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja koululaisten iltapäivätoimintaa lisätään. Mutta varhaiskasvatukseen on budjetissa kuitenkin noin miljoona euroa vähemmän kuin tänä vuonna käytetään, vaikka päiväkoti-ikäisten lasten luku kasvaa vuodessa yli 600.

Koulujen määrärahojen yhden prosentin lisäys ei kata edes oppilaiden määrän lisäystä. Oppilasta kohti on entistä vähemmän rahaa, opettajia, avustajia, koulupsykologeja ja tiloja. Koulujen ”digiloikkaan” on varattu laitteita, mutta ei lisää työaikaa opettajille. Resurssien vajaus on erityisen suuri ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa joka toinen oppilas keskeyttää tai vaihtaa muualle.

Kirjastojen, nuorisotoimen, liikunnan, työväenopiston, kaupungin taidemuseon rahoitusta leikataan.

Kylmä talvi työttömille

Eduskunnassa SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto arvostelevat hallitusta aktiivisen työllistämisen laiminlyömisestä. Helsingissä työttömiä on jo 45 000 ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Ja mitä tekevät Helsingin demarit, vihreät ja Vasemmistoliitto?

Ne sopivat kokoomuksen kanssa, että ei lisätä rahaa työllisyyteen vaan sakkomaksuihin, joita kaupunki maksaa pitkäaikaistyöttömyydestä Kelalle työmarkkinatuen korotettuna kuntaosuutena. Sakkomaksuihin menee jo 65 miljoonaa euroa, paljon enemmän kuin työllistämiseen.

Lisäksi budjetista on jätetty pois 10 miljoonaa, joka oli vuoden 2016 budjetissa maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamiseen ja työllistämiseen.

Sanat ja teot, SDP ja VAS?

Kaupungin johto muistuttaa saitaa Roope Ankkaa, joka istuu valtavan rahakasan päällä. Julkisten palvelujen heikentäminen sopii kokoomuksen ja muiden porvaripuolueiden tavoitteisiin yksityisten markkinoiden laajentamisesta. Mutta miksi vihreät, sosialidemokraatit, Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset tekivät kokoomuksen kanssa sopimuksen, joka jatkaa palvelujen alibudjetoimista samaan aikaan kun kaupunki tekee satojen miljoonien ylijäämää?

Kaupunginhallituksen pöydällä oli 446 miljoonaa uutta ylijäämää ja mahdollisuus ohjata lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin. Mutta kaupunginhallituksessa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat valitsivat toisin. He vain pienensivät vähäsen kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) esittämiä menoleikkauksia ja asettivat tavoitteeksi kasvattaa ylijäämiä vielä 120 miljoonalla eurolla. Tätä markkinoitiin rahojen ”lisäämisenä”, vaikka menoja leikattiin.

Budjettineuvottelujen tulos oli kokoomuksen murskavoitto 10 – 1, ja tappio helsinkiläisille. Voittajia ovat myös kokoomuslaisten Lasse Männistön, Laura Rädyn ja kumppaneiden yksityiset firmat, joiden bisneksiin ohjataan budjetista rahaa laajentamalla palveluseteleiden käyttöä ja kilpailuttamista.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »