Helsingin punainen kaupunginjohtaja 1918

26.4.2018

 

Vuosi 1918 on ollut vahvasti esillä teatterissa tällä kevätkaudella. Näytelmä suutari ja lihakauppias Jussi Tuomisesta, Helsingin punaisesta kaupunginjohtajasta 1918, nostaa esille erään unohdetun sankaritarinan.

Jussi Tuominen johti Helsingin kaupungin hallintoa, virastoja ja laitoksia 26.tammikuuta alkaen Helsingin Työväenjärjestöjen Eduskunnan, sen Toimeenpanevan komitean ja sitten maaliskuussa valitun kaupunginvaltuuston ja Hallintolautakunnan puheenjohtajana punaisten tappioon asti. Laura Kolben käsikirjoittama ja Juha Hurmeen Paasitornin ravintolaan ohjaama monologinäytelmä toi hänen tarinansa näyttämölle Tomi Alatalon eilen hienosti esittämänä.

Se kertoi samalla siitä, miten järjestäytyneen työväenliikkeen edustajat joutuivat ja kykenivät ottamaan hoitaakseen koko kaupungin hallinnon tilanteessa, jossa porvarillinen virkamieskunta kieltäytyi hoitamasta tehtäviä.

Kaupungin virastot ja laitokset otettiin yksi toisensa jälkeen punaisten valvontaan. Kun virkamiehet eivät suostuneet punaisten johdolla toimimaan, nimettiin heidän tilalleen työväenjärjestöjen edustajat. Tämä tehtiin päättäväisesti, mutta rauhallisesti ja pitäen kurissa myös joitain omankäden oikeuteen halukkaita punakaartilaisia.

Laura Kolbe kirjoitti Helsingin punaisesta kaupunginjohtajasta jo muutama vuosi sitten Helsingin sotasurmat 1917-1918 -tutkimushankkeen tuloksena julkaistussa kirjassa. Sen perusteella voi liioittelematta sanoa, että Jussi Tuominen ansaitsee paikan Helsingin historiassa poliitikkona, jonka johdolla pääkaupungin keskeiset toiminnot pelasivat sisällissodan vaikeissa oloissa.

Tuominen oli jo vuoden 1905 ja 1906 suurlakkojen aikaan noussut työväenjärjestöjen ja lakkokomiteoiden johtotehtäviin. Tuolloin muodostettu Helsingin Työväenjärjestöjen eduskunta herätettiin keväällä 1917 uudelleen toimintaan. Tuominen valittiin sen puheenjohtajaksi ja hänen johdollaan alettiin järjestellä helpotusta muun muassa elintarvikepulaan, työttömyyteen ja köyhien asemaan. Hän johti Työväenjärjestöjen eduskuntaa myös marraskuun suurlakon aikaan.

Mielenkiintoisia ovat myös tiedot Tuomisen lähimmistä tovereista, kuten kansanedustaja Jussi Railo, sihteeri Toivo Antikainen ja Työmiehen päätoimittaja Edvard Valpas, jotka olivat vallankumouksen tappion jälkeen mukana SKP:ssä.

Kun saksalaisjoukot alkoivat vallata Helsinkiä, siirtyi Tuominen Kansanvaltuuskunnan käskystä hoitamaan Venäjälle pakenevien muonittamista Viipuriin. Sen jälkeen hän painui maan alle ja palasi Helsinkiin vasta syksyllä 1921, kun eduskunta hyväksyi punakaartilaisten armahduslain. Sittemmin Tuominen toimi muun muassa Työväenliikkeen historian ja perinteen tutkimuksen seurassa ja Helsingin Työväen Teatterin johtokunnassa.

Kuinka te uskallatte, kysyttiin työväenjärjestöjen edustajilta, kun he ottivat hallintaansa kaikki kaupungin virastot, tekniset laitokset, sairaalat, lastenkodit, kunnalliskodit ja muut palvelut. Jussi Tuominen tovereineen uskalsi – ja hoiti, että kaupungin koneisto toimi myös ilman porvareita.

***

(Punainen kaupunginjohtaja Jussi Tuominen ei valokuvissa patsastellut. Hänestä ei löydy tuolta ajalta edes valokuvaa. Yllä oleva kuva on 1905 suurlakkokomitean kauppa- ja teollisuuskomiteasta, Tuominen on pöydän päässä oikealla.)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »