Helsingin panostettava itse työllistämiseen

23.9.2015

 

On hyvä, että sosialidemokraatit hakevat tällä ryhmäaloitteella tehokkaampia toimia työllisyyden hoitamiseen.  Työllisyyden hoitamista on laiminlyöty luvattoman pitkään. Ei ole mitään järkeä siinä, että Helsinki maksaa ns. sakkomaksuja eli työmarkkinatuen kuntaosuutta Kelalle jo enemmän kuin käyttää työllisyyden hoitoon.

Yhtä vähän on tietysti järkeä siinä, että Sipilän, Soinin ja Stubbin hallitus esittää budjetissa työllisyysrahojen vähentämistä tilanteessa, jossa työttömien määrä kasvaa ja tämän vuoden määrärahat ovat te-keskuksissa loppuneet jo kesällä. Tilannetta pahentavat myös hallituksen esittämät leikkaukset koulutusmäärärahoihin.

Vastauksessaan kaupunginhallitus pitää suurimpana ongelmana sitä, että työllisyyden hoidon kokonaisuus on sirpaloitunut. Tästä hajanaisuudesta aiheutuu epäilemättä haittaa palveluille. Mutta suurin ongelma on kuitenkin se, että työllisyyden hoitamiseen on varattu aivan liian vähän rahaa ja että puuttuu työpaikkoja, joihin voi työllistyä.

SKP:n ja Helsinki-listojen edustaja kaupungin työllistämistoimikunnassa on toistuvasti esittänyt työllisyyden hoitoon lisää määrärahoja ja myös uusien työpaikkojen avaamista kaupungin palveluissa. Täällä valtuustossa esitin viimeksi kesäkuussa, että kaupungin satojen miljoonien eurojen ylijäämistä olisi ohjattu edes pieni osa työllisyyteen. Valitettavasti vain muutamat valtuutetut tukivat tätä.

Kaupunginjohtajan asettaman työllisyyden hoidon työryhmän esittämässä raportissa on monia kannatettavia ehdotuksia. Ilman lisäresursseja ne eivät kuitenkaan riitä. Määrärahojen lisäämisen ohella on mielestäni tarpeen harkita myös eräitä raportin linjauksia.

Raportissa esitetään tavoitteeksi työllistäminen avoimille työmarkkinoille. Tämä onkin keskeistä, mutta miksi tavoite rajataan vain avoimiin markkinoihin – etenkin kun ne eivät ole luoneet riittävästi työpaikkoja? Eikä tavoitteen pidä olla laajempi, sisältää myös kaupungin omat työpaikat ja ns. kolmas sektori? Esimerkiksi palkkatukityöpaikkojen luomisessa kaupungin omat virastot, laitokset ja yhtiöt voisivat olla aktiivisempia. Vastaavasti olisi syytä välttää työllisyyden hoitamisen alistamista kaupungin toiminnassa vain elinkeinopoliittiselle näkökulmalle.

Kaupunki voisi myös kokeilla radikaalimpia toimia, kuten työn jakamista ja työajan lyhentämistä siirtymällä joissain palveluissa kahteen 6 tunnin työvuoroon. Muualta saatujen kokemusten mukaan näin voidaan parantaa tuottavuutta, ja siten työajan lyhennys voidaan toteuttaa ansiotasoa alentamatta. Uusia työpaikkoja voitaisiin luoda myös perustamalla kaupungille rakennusliike, laajentamalla Helenin toimia uusiutuvan energian alalla tai kehittämällä omaa tietotekniikan sovellusten kehitystyötä.

Lopuksi kysymys kaupunginjohtajalle: Nyt esitetään uuden ns. kolmi- tai nelikantaisen työllisyystoimikunnan perustamista. Mikä on sen suhde jo olemassa olevaan kaupungin työllistämistoimikuntaan?

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »