Helsingin palveluihin lisää rahaa liikelaitosten voitoista

22.9.2004

 

Helsingin kaupungin johto valehteli perustellessaan peruspalvelujen heikentämistä rahapulalla. Kaupunginvaltuuston yksimielisesti tälle vuodelle hyväksymässä budjetissa leikattiin peruspalveluista yli 100 miljoonaa euroa, vaikka kaupungin talous on ylijäämäinen ja sen omistamat liikelaitokset tekevät jopa satojen miljoonien voittoja.

Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen (kok) perusteli kaupungin palvelujen karsimista sillä, että Helsingin tulot ovat vähentyneet pysyvästi valtion rahoituksen leikkaamisen seurauksena. Todellisuudessa valtionosuudet kääntyivät jo viime vuonna nousuun ja ne kasvavat kaupungin oman arvion mukaan tänä vuonna yli 60 miljoonaa viime vuodesta. Helsingin valtionosuudet ovat nousseet vuodesta 2002 noin 185 miljoonaa euroa.
 
Kaupungin kassavarat ovat kohonneet syksyn 2002 pohjalukemista yli kaksinkertaisiksi, 470 miljoonaan euroon. Vaikka Helsinki on ottanut lainaa, on sillä yhä lainasaatavia enemmän kuin velkoja.


Kaupunki tekee 100 miljoonaa voittoa

Tämän vuoden budjettia valmisteltaessa kommunistit ja Pro kuntapalvelut –verkosto osoittivat, että peruspalvelujen leikkaaminen olisi voitu välttää ohjaamalla niihin lisää rahaa kaupungin liikelaitosten voitoista. Kaupungin johto — mm. valtuuston puheenjohtaja Minerva Krohn (vihreät) — torjuivat tämän väittäen, että liikelaitoksista ei voida tulouttaa yhtään lisää rahaa.

Kaikki valtuutetut — oikealta laidalta Vasemmistoliittoon — hyväksyivät yksimielisesti peruspalveluja leikkaavan budjetin, vaikka jo tuolloin tiedossa olleista liikelaitosten voitoista osakin olisi riittänyt kattamaan peruspalvelujen menoleikkaukset.

Vaikka Helsingin verotulot vähenevät hieman mm. työttömyyden takia, tekee kaupunki lähes 100 miljoonan euron voittoa kun lukuun otetaan myös liikelaitokset (Helsingin talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2004). Pelkästään Helsingin Energian voiton ennustetaan olevan 164 miljoonaa. Satama puolestaan on tehnyt jo vuosia niin paljon voittoa, että se rahoittaa Vuosaaren suursataman rakentamista kassavaroillaan.


Lisäbudjetti peruspalveluihin

Palvelujen heikentämisen taloudellisten perustelujen valheellisuus tuli lopullisesti todistettua, kun kaupungin talousjohto ”löysi” leikkauspäätösten jälkeen energialaitoksen voittovaroista ensin 50 miljoonaa ja kesällä vielä 110 miljoonaa euroa tuloutettavaksi kaupungin kassaan.

Valtuusto ei ole kuitenkaan suostunut perumaan peruspalveluihin tehtyjä vähän yli 100 miljoonan euron leikkauksia. Näin siitä huolimatta, että peruspalvelujen määrärahat on selvästi alimitoitettu, mikä on johtanut niin palvelujen tarvitsijoiden kuin henkilöstön kannalta usein kestämättömään tilanteeseen.
 
Palvelujen heikentämisessä on yhä selvemmin kyse pyrkimyksestä muuttaa työväenliikkeen kamppailun tuloksena saavutetut perusoikeudet kauppatavaraksi ja tehdä lisää tilaa yksityisille markkinoille.
  
Nykyisten valtuutettujen vaalipuheita mitataan nyt siinä, ovatko he valmiita tekemään heti lisäbudjetin, jolla energialaitokselta tuloutetut rahat käytetään peruspalvelujen leikkausten perumiseen. SKP haastaa myös kaikki ehdokkaat ottamaan kantaa yksityistämistä vastaan olipa sitten kyse Helsingin Energiasta, HKL:stä, terveyspalveluista, vanhusten palvelutaloista tai esimerkiksi arava-asuntotuotannosta.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »