Helsingin päätöksentekoa ei pidä keskittää entistä pienempään piiriin

Helsingin päätöksentekoa ei pidä keskittää entistä pienempään piiriin

Perustuslain mukaan kunnan hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Myös uuden kuntalain lähtökohtana on asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteuttaminen. Nämä perusteet on käännetty Helsingin johtamisjärjestelmän valmistelussa ylösalaisin.

Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien sijasta tässä ehdotuksessa keskitetään valtaa entistä pienempään piiriin. Kuvaavaa on, että kohta kolme vuotta jatkuneen valmistelun aikana ei ole saatu aikaan yhtään uutta esitystä asukkaiden osallistumisesta kaupungin hallintoon. Voi myös kysyä, eikö johtamista uudistettaessa pitäisi tietää, mitä tehtäviä kunnalle jää, jos sote- ja aluehallinnon uudistus toteutuu?

Johtavien virkamiesten valta kasvaa

Tämän ehdotuksen kova ydin on ylimpien virkamiesten vallan lisääminen. Samalla kun yli 30 virastoa ja laitosta kootaan neljäksi toimialaksi, lopetetaan lähes kaikki nykyiset 25 lautakuntaa ja johtokuntaa. Toimialojen ohjaamisesta vastaisi vain neljä lautakuntaa. Niillä ei olisi mahdollisuutta tuntea ja seurata koko alan toimintaa. Sisällöllisen ohjauksen korvaisi lähinnä hallinnollis-taloudellinen ohjaaminen. Samalla lautakuntien laaja alasajo tarkoittaa yhteyksien kaventumista asukkaisiin ja eri alojen osaajiin. Kuilu päätöksenteon ja asukkaiden välillä kasvaa, vaikka sitä pitäisi kaventaa.

Jättitoimialoja on perusteltu palvelujen siiloutumisen vähentämisellä. Asukkaiden ja palvelujen kannalta ratkaisevaa ei ole kuitenkaan yksikköjen suurentaminen ja hallinnon keskittäminen. Pikemminkin palvelukokonaisuuksien hyvä toiminta edellyttää, että työntekijöille annetaan lisää valtaa ja resursseja kehittää moniammatillisten tiimien työtä, tuntea lähipalvelujen kautta asukkaiden tarpeita ja kehittää ehkäisevää toimintaa. 

Lautakuntien raju vähennys kaventaa demokratiaa

Kun lautakuntien raju vähentäminen herätti kritiikkiä, lisättiin kaupunginhallituksen esitykseen mahdollisuus perustaa joitain jaostoja ja delegoida niille jotain päätösvaltaa. Muutama jaosto on pakkokin muodostaa jo lain velvoitteiden ja viranomaistehtävien takia. Periaatteessa jaostot eivät kuitenkaan korvaa lautakuntia vaan toimivat niiden alaisina. Juuri siksihän lautakuntia halutaan vähentää, että päätösvaltaa keskitetään. 

Helsingin 25 lautakunnan ja johtokunnan joukossa on toki muutamia, jotka voi yhdistää. Mutta paljon enemmän on niitä, joiden lopettaminen heikentäisi demokratiaa.

Esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunnan lopettaminen tilanteessa, jossa valmistellaan uutta yleiskaavaa ja edessä on koko asumakaavoituksen uudistaminen, tuntuu suorastaan järjettömältä. Kaavoitus-, rakennus- ja kiinteistöpuolen keskittäminen yhdelle johtajalle ja lautakunnalle voi tuottaa myös valvonnan ja lupamenettelyjen kannalta kyseenalaisia kytköksiä.

SKP:n ja Helsinki-listojen mielestä ei ole perusteita lopettaa myöskään asuntolautakuntaa, ympäristölautakuntaa, varhaiskasvatuslautakuntaa, nuorisolautakuntaa, kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa, liikuntalautakuntaa eikä työväenopiston johtokuntaa. Kyseenalaista on myös nuorten vaikuttamiskanavan ja vanhusneuvoston kaltaisten lakisääteisten elinten sivuuttaminen.

Valtuuston jako ”kolmen kerroksen väkeen”

Valtuutetut jaetaan esityksessä kahden tai oikeastaan kolmen kerroksen väkeen. Pieni, täyttä palkkaa nauttiva etuoikeutettu eliitti muodostaisi kaupunginhallituksessa ja lautakuntien puheenjohtajina virkamiesesittelijöiden kanssa vallankäytön sisäpiirin. Toisen luokan valtuutetut pääsisivät lautakuntiin, mutta ilman palkkaeliitin etuja. Ja alimmassa kastissa olisivat ne, joille ei olisi enää sijaa lautakunnissa. Jos tähän vielä liitetään pormestariohjelma, saa jako vielä avoimemmin poliittisen luonteen.

Pääkysymys pitäisi olla asukasdemokratia

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä nyt käsittelyssä oleva esitys ei sovi linjaksi Helsingin uuden johtamisjärjestelmän jatkovalmistelulle.

Lähtökohdaksi pitää ottaa asukkaiden ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Siinä osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto kaikilla toimialoilla on avainasemassa. Kasvavassa Helsingissä on tarvetta pysyville lähidemokratian elimille, kuten asukkaiden valitsemat aluelautakunnat ja kaupunginosavaltuustot. Asukkaiden suoria vaikutusmahdollisuuksia on vahvistettava myös koko kaupungin tasolla mm. kunnallisaloitteilla ja kansanäänestyksillä.

Valtuuston roolia on vahvistettava niin, että keskeiset palveluverkkoja koskevat päätökset tehdään valtuustossa, valtuustostrategiaa täydennetään useammilla erillisohjelmilla, luovutaan mekaanisista valtuustokauden meno- ja investointikatoista, tuodaan kaupungin yhtiöiden omistajaohjausta koskevat linjaukset valtuustoon. Vastustamme valtuuston jakamista pieneen palkkaeliitiin ja muihin. Sen sijaan on vahvistettava kaikkien valtuutettujen ja varsinkin asukkaiden toimintamahdollisuuksia.

”Niin on, jos siltä näyttää”

Luigi Pirandellon näytelmästä tulleen sanonnan mukaan politiikassa ”niin on, jos siltä näyttää”. Ja miltä kaupunginhallituksen enemmistön esitys näyttää: Poliitikkojen pieni piiri pelaa pormestaripeliä ja esittää, että heille tai heidän kavereilleen aletaan maksaa hyvää palkkaa, päätösvalta keskitetään entistä harvemmille, suurin osa lautakunnista lopetetaan, palvelut kasataan jättivirastoihin ja asukkaille on luvassa lisää leikkauslistoja.

– Valtuustolla on nyt mahdollisuus valita, haluammeko, että Helsingin johtaminen näyttää pienen piirin valtapeliltä ja omaeduntavoittelulta? Jos emme, on esitys syytä palauttaa uuteen valmisteluun, jossa kuullaan asukkaita, työntekijöitä ja kaikkia valtuustoryhmiä.

Palautusesitys

Valtuusto palauttaa asian uuteen valmisteluun, jossa kuullaan asukkaita, työntekijöitä ja kaikkia valtuustoryhmiä. Uuden valmistelun päätavoitteena tulee olla asukkaiden ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia lisääminen. Tähän liittyen selvitetään mm. osallistuvan budjetoinnin laajentamista ja alueellisen lähidemokratian foorumien muodostamista. Samalla vahvistetaan valtuuston roolia ja säilytetään eri alojen asiantuntemuksen ja asukasyhteyksien kannalta keskeinen lautakuntajärjestelmä riittävän laajana. Lisäksi otetaan huomioon sote- ja aluehallinnon uudistus.

***

Ponsiesitys

Valtuusto edellyttää, että johtamisjärjestelmän uudistuksen valmistelussa otetaan huomioon nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruuti, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto sekä selvitetään tarvittavat muut toimikunnat ja neuvottelukunnat.