Helsingin johtamiseen valmisteltu muutos keskittää valtaa yhä pienempään piiriin

Helsingin johtamiseen valmisteltu muutos keskittää valtaa yhä pienempään piiriin

Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien puute ja virkamiesvaltaisuus ovat Helsingin johtamisen suurimpia ongelmia. Nyt käsiteltävällä ehdotuksella keskitetään johtaminen kuitenkin vain entistä pienempään piiriin ja lisätään virkamiesten valtaa muun muassa lopettamalla suurin osa lautakunnista. Valtuuston sisälle esitetään pormestareista ja kaupunginhallituksen jäsenistä palkka- ja palkkioeliittiä; pormestareille kaavaillaan nykyisten kaupunginjohtajien ökypalkkoja – siis yli 15 000 – 12 000 euroa kuukaudessa!

Tätä esitystä on perusteltu pormestarimallin käyttöönotolla. Kaupunginjohtajien valintaan yhtä aikaa valtuustokauden alussa, voitaisiin kuitenkin siirtyä ilman, että yhdistetään virastot vain neljään jättitoimialaan ja korvataan yli 20 lautakuntaa neljällä. Lisäksi ajankohta koko organisaation laittamisessa uusiksi on outo, kun ei tiedetä mitä sote-uudistuksesta tulee eikä sitä, tuleeko pääkaupunkiseudulle sote- ja aluehallinnossa jokin erillisratkaisu.

Esityksessä halutaan erottaa poliittinen päätöksenteko ja virkamiesvalmistelu. Käytännössä kansliapäällikön ja toimialajohtajien rooli esittelijöinä laajenee. Lisäksi toimialojen sisällä eri yksiköiden ja alojen johtavien virkamiesten asema vahvistuu kun suurin osa lautakunnista ja johtokunnista lopetetaan. Jos valtuuston roolia halutaan vahvistaa, pitäisi valtuuston päättää strategian ja budjetin lisäksi myös eri alojen keskeiset ohjelmat, palveluverkkolinjaukset ja mm. tytäryhtiöitä koskevat strategiset linjaukset.

Virkamiesvalta vahvistuu

Jättikokoisten toimialojen sanotaan edistävän palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Se, miten sujuvasti ja yhtenäisesti palvelut toimivat, riippuu kuitenkin ennen muuta töiden organisoimisesta ja toimintamalleista ruohonjuuritasolla – eikä sitä ratkaista keskittämällä päätöksenteko ylös, pieneen piiriin. Joiltain osin virastoja kannattaa yhdistää, mutta esitetyt jättitoimialat eivät kaikilta osin muodosta luontevia palvelukokonaisuuksia. Toimialojen ja yksiköiden määrää olisikin syytä harkita osin uudelleen.

Esimerkiksi kaupunkisuunnittelun, kiinteistötoimen, rakennus- ja ympäristötoimen yhdeksän viraston yhdistäminen keskittää valtaa tavalla, johon liittyy osaamisen ja asioiden hallinnan ohella valvonnan pettämisen ja korruption riskejä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle puolestaan kootaan yli 10 hyvin erilaista yksikköä, joiden johtamisessa tarvitaan paljon erityisalojen asiantuntemusta ja jotka eivät muodosta yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia. Näin erilaisten toimintojen yhdistämisessä on vaarana hukata osaamista ja pirstoa toimivia kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi Tietokeskus. Sote-palveluissa huolta herättää muun muassa alueellisen sosiaalityön kohtalo.

Lautakuntien alasajo kaventaa demokratiaa

Kaikkein kyseenalaisinta on lautakuntien ja johtokuntienraju vähentäminen. Lautakuntajärjestelmä on valtuuston ohella aivan keskeinen osa kunnallista demokratiaa. Yli 20 lautakunnan ja johtokunnan korvaaminen neljällä tarkoittaa luottamushenkilöiden roolin ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien heikentämistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan, asuntolautakunnan, ympäristölautakunnan, nuorisolautakunnan, varhaiskasvatuslautakunnan ja kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lopettamisella ei ainakaan paranneta näiden alojen ohjaamista asukkaiden tarpeista lähtien. Ainakin näille lautakunnille olisi jatkossakin tarvetta.

Kaupunginhallituksen esitykseen on lisätty muutamia jaostoja pehmentämään lautakuntien alasajoa, mutta näille jaostoille ei esitetä budjettivaltaa. Useimmille jaostoille esitetään vain valitus- ja lupaviranomaisen tai ruotsinkielisiin palveluihin liittyviä valmistelutehtäviä.

Samalla kun esitys keskittää valtaa pieneen piiriin, puuttuvat konkreettiset esitykset asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä. Osallisuudetta kuvataan tavalla, jossa on kyse lähinnä vuorovaikutuksesta eikä vallan ja resurssien uudelleenjaosta. Virkamiesvetoisen osallistamisen sijasta pitäisikin kehittää osallistuvaan budjetointia, aluefoorumeita ja aluelautakuntia, joille delegoidaan todellista päätösvaltaa ja myös siihen tarvittavia resursseja.

Henkilöstöä on kuultu valmistelussa, mutta valmisteluryhmiin ei henkilöstön edustusta ole huolittu.

Vaihtoehtona demokratian lisääminen

Kaiken kaikkiaan kaupunginhallituksen esitys sisältää enemmän demokratiaa heikentäviä kuin sitä tukevia tekijöitä. Siksi SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä esitys on syytä palauttaa uuteen valmisteluun, jossa turvataan lautakuntien ja johtokuntien riittävä määrä, harkitaan uudelleen toimialojen ja yksiköiden määrittelyä, vahvistetaan asukkaiden ja henkilöstön osallistumista sekä selvitetään ennen päätöksentekoa valtioneuvoston valmisteleman sote- ja aluehallinnon uudistuksen vaikutukset kunnan tehtäviin.

Lisäksi ehdotamme seuraavat ponnet:
1. Valtuusto edellyttää, että jatkovalmistelussa kuullaan asukkaita ja täsmennetään lähidemokratiaa koskevia esityksiä mm. osallistuvasta budjetoinnista ;
2. Valtuusto edellyttää, että henkilöstöllä on mahdollisuus nimetä edustajansa jatkovalmistelua varten muodostettaviin työryhmiin;
3. Valtuusto edellyttää, että tietokeskuksen tilasto- ja tutkimustoiminta talous- ja suunnitteluosastossa järjestetään omaksi yksiköksi;
4. Valtuusto edellyttää, että kaupunginarkiston toiminta kaupunginkanslian hallinto-osastossa järjestetään omaksi yksiköksi.