Helsingin energian voitoista voi ottaa lisää rahaa palveluihin

21.6.2006

Tilinpäätös osoittaa:
Helsingin Energian voitoista voi ottaa lisää rahaa peruspalveluihin

Meille esitetty tilinpäätös osoittaa, että Helsingin kaupungin talous on ylijäämäinen – mutta monet helsinkiläisten peruspalvelut on alibudjetoitu. Kaupungin tilinpäätös osoittaa 124 miljoonan ylijäämää. Koko kaupungin konsernitaseessa ylijäämä on vielä suurempi, noin 137 miljoonaa.

Kaupunki rahoitti viime vuonna investoinneista entistä suuremman osan, yli 80 prosenttia suoraan tulorahoituksella. Lainamäärä asukasta kohti supistui ja on alempi kuin kunnissa keskimäärin. Omavaraisuusaste oli 75,7 prosenttia, reilusti parempi kuin esimerkiksi Nokia-yhtiöllä.

Helsingin kaupungilla menee siis taloudellisesti hyvin. Tästä huolimatta kaupunginhallituksen ryhmät haluavat yksimielisesti jatkaa kireää budjettilinjaa.

Tämä vaatimus tiukemmasta menokurista kohdistetaan kaupunginhallituksen tilinpäätöksessä ja tarkastuslautakunnan arviokertomuksessa aivan erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen. Talousarvion määrärahojen ylittämisestä huolimatta sosiaali- ja terveyspalveluissa ei kuitenkaan kyetty toteuttamaan edes kaikkia budjetin sitovia toiminnallisia tavoitteita.

Tavoitteista jäätiin esimerkiksi lastensuojelun alkuvaiheen arvioinnissa, kouluterveydenhuollossa ja toimeentulotuen uusien asiakkaiden osuudessa. Hoitotakuun osalta Helsinki ei ole vieläkään toteuttanut edes kaikkia lakisääteisiä velvoitteita, esimerkiksi aikuisten hammashoidossa sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. Vanhusten kotihoidossa on huutava resurssipula. Henkilöstön määrä ja palkkaus on yleisemminkin riittämätön. Palvelujen saatavuudessa on alueellista eriarvoisuutta.

Joukkoliikenteen osalta tilinpäätös kertoo tariffituen osuuden jääneen alle talousarvion mukaisen tavoitteen. Vähän yli 46 prosentin osuus on kaukana pidemmän aikavälin tavoitteeksi asetetusta 50 prosentista. Lisäksi joukkoliikenteen osuutta koskevia sitovia tavoitteita on asetettu vain keskustaan suuntautuvalle liikenteelle, mutta ei poikittaisliikenteelle.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä pitää virheellisenä vaatimusta karsia sosiaali- ja terveystoimen menoja. Sosiaali- ja terveystoimessa on kyse alibudjetoimisesta. Se näkyy talousarvion ylittämisenä kymmenillä miljoonilla siitä huolimatta, että kaikkia palveluja ei järjestetty tavoitteiden mukaisesti. Viime vuoden talousarviossa alibudjetoimisen hyväksyneiden kaupunginhallituksen ryhmien olisikin syytä katsoa pieliin eikä syyttää sosiaali- ja terveystointa leväperäisestä rahojen käytöstä. Alibudjetoimisen lopettamisen ohella on syytä kiinnittää huomiota palvelujen ostoihin ja sisäisiin vuokriin menevien määrärahojen kasvamiseen muita toimintakuluja selvästi nopeammin.

Rohkenemme epäillä tarkastuslautakunnan arviota Controller-toiminnan edistyksellisyydestä. Esimerkiksi Tampereelta saadut kokemukset viittaavat pikemminkin siihen, että controllireita käytetään asukkaiden tarpeiden ja hyvinvointialan ammattilaisten sivuuttamiseen. Controlleritoiminta korostaa liiketaloudellista tuottavuusajattelua palvelujen tarpeiden ja vaikuttavuuden kustannuksella. Tällaisten yritysmaailmasta lainattujen mallien sijasta olisi syytä satsata nykyistä enemmän henkilöstön ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen. Samoin on syytä panostaa henkilöstön palkkauksen parantamiseen.

Asuntotuotannon jääminen noin puoleen asunto-ohjelman tavoitteista on hälyttävä esimerkki siitä, mihin luottamus markkinavetoiseen kehitykseen johtaa. Tulevan asunto-ohjelman valmistelussa onkin syytä suuntautua kaupunginjohtajan ajaman markkinaehtoisuuden lisäämisen sijasta hakemaan keinoja kaupungin oman asuntotuotannon lisäämiseen valtion asuntorahaston lainoituksella. Erityisesti tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Arava- ja korkotukilainoitettuja asuntoja valmistui viime vuonna enää 660, mikä oli vain neljännes koko tuotannosta. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon vähyys vaikeuttaa jo kaupungin omankin työvoiman saantia.

Helsingin Energian liikevoitto oli 186 miljoonaa euroa. Ennakkotietojen perusteella Energia tekee tänä vuonna yli 200 miljoonan euron liikevoiton. Lisäksi sähköverkkotoiminnan yhtiöittäminen lisää Helsingin Energian kassavaroja 165 miljoonalla eurolla. Markkinaehtoiseen energiahuoltoon liittyy tietysti ennustamisen vaikeuksia ja riskejä, mutta ei niillä voi perustella vuodesta toiseen jatkuvaa Helsingin Energian kassavarojen paisuttamista. Sille ei ole myöskään perusteita energialaitoksen omissa investointisuunnitelmissa.

Kaupunginvaltuustolla on tässä kaksinkertainen mahdollisuus käyttää sille kuuluvaa päätösvaltaa energialaitoksen voittovarojen käytöstä. Ensinnäkin valtuusto voi siirtää voittovaroista kaupunginhallituksen ehdottamaa suuremman summan, koska energialaitoksen voitot ja kassavarat kasvavat selvästi talousarvioon kirjattua enemmän. Ja toiseksi valtuusto voi päättää siitä, mihin energialaitoksen voittovaroista siirrettävä summa käytetään.

Edellä olevan perusteella SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että valtuusto muuttaa kaupunginhallituksen esitystä tilinpäätöksen hyväksymisestä niin, että sen viimeinen kappale kuuluu seuraavasti:
Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että Helsingin Energian taseeseen kertyneistä voittovaroista siirretään 120 miljoonaa euroa kirjattavaksi kaupungin omaan pääoman edellisten tilikausien yli-/alijäämiin käytettäväksi sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen alibudjetoimisen poistamiseen.

Mitä tulee kaupungin oman rahoituspohjan vahvistamiseen, haluamme korostaa kuntien valtionosuuksien leikkausten perumisen tarvetta, pääomatulojen saattamista kunnallisveron piiriin ja myös kaupungin omaa aktiivisuutta työllistämisessä.

Tarkastuslautakunnan kertomuksessa on arvioitu myös pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä. Tarkastuslautakunta ei puutu kuitenkaan tähän yhteistyöhön liittyvään demokratiavajeeseen ja valtuuston päätösvallan siirtymiseen ylimmälle virkamiesjohdolle. Demokratiavaje tulee vain pahenemaan jos pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyösopimukseen liittyvät kyseenalaiset hankkeet suuresta asuntorakennuttamisen ja vuokratalojen hallinnoimisen yksiköstä, joukkoliikenneyhtiöstä, ammatillisen koulutuksen keskittämisestä sekä vesi- ja viemärilaitosten yhdistämisestä toteutuvat.

Tähän liittyy laajempikin ongelma siitä, että strateginen ohjaus tapahtuu yhä useammin valtuuston sivuuttaen, kaupunginhallituksen ja johtajiston päätöksillä. Valtuuston roolia strategisessa ohjauksessa ei pidä rajata vain yleisluontoisten linjausten tekemiseen. Valtuuston tulee voida päättää asukkaille tärkeistä palveluista ja muista ratkaisuista myös sillä toiminnallisella ja taloudellisella sitovuudella, jota nykyinen lainsäädäntökin edellyttää. Vastaavasti myös päätökset esimerkiksi talousarvion korjaamisesta pitäisi tehdä valtuustossa aidossa lisätalousarviokäsittelyssä eikä vain jälkikäteisillä ylitysoikeuksilla.

Lopuksi haluamme kiinnittää huomiota kilpailuttamisen ongelmiin. Tarkastuslautakunta arvioi sitä lähinnä tavaroiden hankintojen osalta. Suurimmat ongelmat asukkaiden kannalta liittyvät kuitenkin palvelujen kilpailuttamiseen. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen keskittämiseen ja kilpailuttamiseen liittyneitä ongelmia ei ole vieläkään kaikilta osin ratkaistu. Vanhusten kauppapalvelujen kilpailuttaminen ei sekään onnistunut.

Tällaiset kokemukset ja uusi hankintalaki — ja sen jopa paljon EU-normeja alhaisemmat kilpailuttamisen kynnysarvot — korostavat tarvetta arvioida uudelleen kaupunginhallituksen jo kymmenen vuotta sitten, toisenlaisissa oloissa tekemä päätös kilpailun käytön periaatteita. Toisaalta ostopalvelut ovat tulleet usein kalliiksi, mutta tästä ei ole perusteellisia kokonaisyhteiskunnallisia taloudellisia arvioita.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että valtuusto hyväksyy seuraavat ponnet:
1. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuuston käsittelyyn ehdotuksen toimista valtuuston roolin vahvistamiseksi pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyössä.
2. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuuston käsittelyyn esityksen kilpailun käytön periaatteiden uudistamisesta.
3. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle selvityksen ostopalvelujen hinnoista ja laadusta verrattuna kaupungin omaan tuotantoon.
4. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että joukkoliikenteen osuuden lisääminen poikittaisliikenteessä otetaan seuraavan talousarvion valmistelussa sitovien toiminnallisten tavoitteiden joukkoon.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »