Helsingin Energian koko toiminnan yhtiöittämisen sijasta eriyttäminen

Helsingin Energian yhtiöittämistä perustellaan kuntalain muutoksella, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä kilpailutilanteessa markkinoilla toimiva liikelaitos. Mutta miltä osin energialaitos kilpailee markkinoilla?

Kuntalaissa on mainittu useita poikkeuksia yhtiöittämisvelvoitteeseen. Liikelaitosta ei ole pakko yhtiöittää esimerkiksi silloin kun se tuottaa palveluja vain kunnan asukkaille tai kun liikelaitos on ns. luonnollinen monopoli.

Kaukolämpö- ja sähköverkko ovat olennainen osa kaupungin perusrakenteita. Kaukolämpö muodostaa käytännössä luonnollisen monopolin, lämpöä kannattaa kuljettaa vain yhden tuottajan ylläpitämässä verkossa. Tähän liittyy Helsingissä tehokas lämmön ja sähkön yhteistuotanto.

Helsingin Energia on eriyttänyt jo toimintoja niin, että liikelaitoksen koko toiminnan yhtiöittämisen sijasta voitaisiin siirtää yhtiömuotoon vain se osa sähkön tuotannosta ja muusta toiminnasta, joka kilpailee markkinoilla. Näin sähkön myynti helsinkiläisille, kaukolämpö, kaukojäähdytys, ulkovalaistus, suunnittelu ja kunnossapito jäisivät kunnalliseksi liikelaitokseksi.
Kyse on kaupungin talouden kannalta isoista asioista. HelEnin liikevaihto on noin 750 miljoonaa, tuloutukset kaupungille noin 200 miljoonaa vuodessa ja omaisuuden arvo noin 2,5 miljardia euroa. Yhtiönä se joutuu maksamaan tuloksestaan 20 prosenttia yhteisöveroa.

Yhtiöittäminen on eräissä muissa kunnissa ollut ensimmäinen askel liiketoiminnan myymiseen kokonaan tai osaksi yksityisille. Siksi herättää huomiota, että tässä päätösesityksessä ei ole mitään siitä, miten pysyvä on Helsingin omistajaintressi nyt perustettavaksi esitetyssä yhtiössä.

Yhtiöjärjestykseen on tarkoitus kirjata kaupungin luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus. Sen sijaan kuntalaisten tiedonsaantioikeus kaventuu, koska julkisuuslaki ei koske yhtiöitä, toisin kuin kunnan liikelaitoksia. Koska hankintalaki ei koske samalla tavalla osakeyhtiöitä, voi myös hankintojen julkinen valvonta vaikeutua.

Esityksen yhtiön rahavirta kaupungille putoaa alle puoleen. Tätä perustellaan lähinnä investointiohjelmalla. Se ei esityksen mukaan tuo yhtään lisää tuloja, vain menoja. Kyse on kuitenkin tuotannollisista investoinneista, joita tehdään kannattaviin hankkeisiin. Totta kai niistä kertyy pidemmän päälle tuottoja. Yhtiömuoto tarjoaa kuitenkin liikkeenjohdolle enemmän keinoja pimittää tuottoja.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esittää, että valtuusto hylkää esityksen Helsingin Energian yhtiöittämisestä. Samalla valtuusto kehottaa Helsingin Energian johtokuntaa ja kaupunginhallitusta valmistelemaan uuden esityksen, jossa helsinkiläisille tuotettavat palvelut säilyvät kunnallisena liikelaitoksena ja vain muu toiminta yhtiöitetään (kilpailemaan markkinoilla).

(Hylkäysesitystä ei kannatettu, muut valtuutetut hyväksyivät yhtiöittämisesityksen sellaisenaan.)