Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös osoittaa 465 miljoonan euron ylijäämää. Kaupungin omistamat yhtiöt mukaan lukien konsernin ylijäämä on peräti 598 miljoonaa euroa. Jättivoitoista huolimatta kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat päättivät valtuustossa, että tämän vuoden budjetissa varataan toimintamenoihin kolme prosenttia vähemmän rahaa kuin viime vuonna.

Viime vuoden ylijäämä on ennätyksellinen, mutta kaupunki ei ole sitä ennenkään elänyt ”seitsemää laihaa vuotta”, kuten vihreiden kaupunginhallituksen jäsenet Tuuli Kousa ja Hannu Oskala Helsingin Sanomille selittelivät. Helsinki on tehnyt vuoden 2002 jälkeen tehnyt joka vuosi voittoa.

Kun nykyinen valtuusto aloitti, oli vuoden 2012 tilinpäätöksen ylijäämä 138 miljoonaa, seuraavana vuonna 194 miljoonaa, sitten 379 miljoonaa, vuonna 2015 se oli 282 miljoonaa ja viime vuonna siis jo 465 miljoonaa euroa. Rahavaroja kaupungilla oli viime vuoden lopussa jo 1 260 miljoonaa ja lainasaatavia noin 600 miljoonaa enemmän kuin velkaa.

Sanat ja teot

Ylijäämien ja rahavarojen paisuminen on poliittinen valinta. Se on tulos valtuustokauden alussa strategiaohjelmassa päätetystä menokatosta, investointikatosta ja menoleikkuriksi määritellystä tuottavuustavoitteesta. Tämän ohjelman sopivat kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat.

Kovan menokurin hyväksyivät myös vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto, jotka nyt vaalikentillä ovat valitelleet palvelujen määrärahojen riittämättömyyttä. Näillä puolueilla on valtuustossa enemmistö, mutta ne valitsivat helsinkiläisten tarpeiden sijasta yhteistyön kokoomuksen kanssa ja palvelujen alibudjetoimisen.

SKP ja Helsinki-listat on ainoana valtuustoryhmänä esittänyt niin strategiaohjelmaa kuin joka vuosi budjetista päätettäessä, että ylijäämistä ohjattaisiin lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen ja helsinkiläisten hyvinvointiin. Nyt vaalien alla kannattaakin kysyä valtuustoon pyrkiviltä ehdokkailta, mitä heidän puolueensa on tehnyt valtuustossa.

 

(Tiedonantaja-lehti 5.4.2017)