Helsingille taas 282 miljoonaa ylijäämää, mutta palveluja leikataan

14.5.2016

Helsingin kaupungin tilinpäätös viime vuodelta on 282,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös tulos ilman kaupungin liikelaitoksia ja yhtiöitä oli 29 miljoonaa euroa voiton puolella. Rahavarat kasvoivat peräti 1,5 miljardiin euroon.

Vaikka tulosta syntyy ja rahaa riittää, päätti kaupunginhallitus keväällä ensi vuoden budjetin valmistelulle raamin, joka leikkaa sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluja ja jäädyttää lähes kaikkien muiden palvelujen määrärahat tämän vuoden budjetin lukuihin.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että peruspalvelujen resurssien supistamista reaalisesti kymmenillä miljoonilla euroilla. Näin siitä huolimatta, että määrärahat on jo nyt alimitoitettu, asukasluku nousee vuodessa noin 8 000 ja monet palvelujen tarpeet kasvavat, kun vanhusten, lasten ja pakolaisten määrä kasvaa.

Miksi ei työllistetä?

Erityisen räikeää piittaamattomuutta ihmisistä osoittaa se, että työllisyysrahoja ei lisätty budjettiraamissa lainkaan, vaikka työttömyys on lisääntynyt ja työttömänä on jo 42 000 helsinkiläistä. Pitkäaikaistyöttömyydestä kertyy kaupungille vuodessa jo 65 miljoonan euron sakkomaksu, kun se joutuu maksamaan Kelalle pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuutta.

Samalla kun budjettiraami laiminlyö työllisyyttä ja palveluja, sen tavoitteena on tehdä lisää voittoa. Perustoiminnoilla aiotaan kerätä ensi vuonna 75 miljoonan euron ylijäämä, minkä päälle tulevat Helen-yhtiön ja muut liiketoiminnan voitot.

Eduskunnassa yhtä, kaupungintalolla toista

Palveluja ja työllisyyttä heikentävän budjettiraamin hyväksyivät kaupunginhallituksessa keväällä yksimielisesti myös Vasemmistoliiton, demareiden ja vihreiden edustajat. Samaan aikaan eduskunnassa näiden oppositiopuolueiden edustajat arvostelivat Juha Sipilän hallituksen kehysriihessä sopimia menoleikkauksia.

SSS-hallituksen politiikka lisää myös Helsingin ongelmia. Hallituksen päättämät menoleikkaukset kohdistuvat kuntien rahoitukseen, työllisyyteen ja työttömyysturvaan, koulutukseen ja opintotukeen, lasten päivähoito-oikeuteen ja päivähoitomaksuihin, sairauspäivärahoihin ja potilasmaksuihin.

Valtionyhtiöt, kuten Posti ja VR, jatkavat irtisanomisia eikä hallituksella ole aikomustakaan luoda julkiselle sektorille uusia työpaikkoja. Lisäksi hallituksen yhdessä EK:n kanssa ajama kilpailukykysopimus heikentää palkkoja ja vaikeuttaa siten työllisyyttä.

Vaihtoehto leikkaamiselle

Suomen kommunistisen puolueen ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä ei pelaa eduskuntapuolueiden tapaan kaksilla korteilla. Ryhmämme ei ole mukana kaupunginhallituksen budjettisovussa. Olemme tehneet noin 4,3 miljardin euron budjettiin kahdeksan konkreettista aloitetta Helsingin budjetin linjan muuttamiseksi:

– 10 miljoonaa euroa lisää työllistämiseen kaupungin tehtäviin ja palkkatukityöllistämiseen. Samalla esitämme uusien työpaikkojen luomista kaupungin palveluihin ja luomalla kaupungille lisää omaa liiketoimintaa, kuten rakennusliike, uusiutuvan energian tuotantoa ja tietotekniikan sovellusten kehitystyötä.

– 8 miljoonaa euroa lisää opetukseen, mm. lähikouluverkon turvaamiseen, oppilaiden tukeen, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmentavaan ja kieliopetukseen, digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja ammatilliseen koulutukseen. Myös lisää rahaa koulujen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen.

– 500 000 euroa lisää lähiliikuntaan ja mm. nuorten iltapäiväliikuntaan.

– 400 000 euroa työväenopistolle mm. Oulunkylän toimipisteen jatkamiseksi.

– 10 miljoonaa euroa lisää sosiaalipalveluihin, mm. ehkäisevän ja täydentävän tuen kehittämiseen, kun perustoimeentulotuen jako siirtyy Kelalle, ja asukastaloille.

– 10 miljoonaa euroa lisää terveyspalveluihin hoitotakuun toteuttamiseksi ja terveyserojen vähentämiseksi.

– 15 miljoonaa euroa lisää varhaiskasvatukseen, mm. kaupungin päiväkotipaikkojen lisäämiseen ja vuorohoidon laajentamiseen.

– 1 miljoona lisää kaupunginkirjastolle 2017 alkaen ja 2 miljoonaa 2019 alkaen niin, että Keskustakirjaston valmistuessa turvataan myös lähikirjastojen resurssit.

– 1 miljoona euroa lisää kulttuuritoimeen asukaslähtöiseen kulttuuriin, osallistuvan budjetoinnin kokeiluun ja taitelija-apurahoihin.

– 1 miljoona euroa lisää nuorisotyöhön ja nuorisotaloverkoston kehittämiseen.

– 12 miljoonaa kaupungin työntekijöiden palkkojen korottamiseen. Samalla esitämme, että luovutaan yksipuolisesta määrällisestä tuottavuustavoitteesta. Se on johtanut lähinnä menojen karsimiseen ja työntekijöiden kuormituksen lisäämiseen. Tilalle on tarpeen kehittää yhdessä asukkaiden ja työntekijöiden kanssa palvelujen vaikuttavuutta mittaavia tavoitteita.

(Artikkeli on julkaistu Eespäin-lehdessä 2 / 2016)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »