Monet kunnat ovat taloudellisesti ahtaalla – mutta ei Helsinki. Kaupunki on vuodesta 2003 alkaen tehnyt jatkuvasti ylijäämää, siis voittoa. Viime viikolla julkistettu viime vuoden tilinpäätös on 481 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Se on peräti 360 miljoonaa budjetissa arvioitua enemmän ylijäämäinen.

 

Rahaa enemmän kuin koskaan

Viime vuoden lopussa kaupungin pankkitileillä ja kassatalletuksissa oli rahaa 1 300 miljoonaa eli 1,3 miljardia. Lainasaatavia kaupungilla enemmän kuin velkoja, joiden määrä väheni.

Koko kaupunkikonsernin tulos viime vuodelta on vielä enemmän voitollinen. Konsernin ylijäämä on tilinpäätöksen mukaan 648 miljoonaa euroa. Konsernilla oli vuoden lopussa rahavaroja huimat 1 532 miljoonaa euroa.

 

Miksi palveluista karsitaan?

Vaikka kaupungilla on rahaa enemmän kuin koskaan, päätti kaupunginvaltuusto tämän vuoden budjetissa tavoitella taas lisää ylijäämää. Pormestari Jan Vapaavuoren (kok) esittelemä ja valtuustossa yksimielisesti hyväksytty budjetti kiristää samaan aikaan palvelujen rahoitusta. Asukasta kohti on palveluihin entistä vähemmän rahaa.

Tänä vuonna on tarkoitus tehdä helsinkiläisten julkisilla palveluilla, tonteilla ja kiinteistöillä voittoa 188 miljoonaa euroa ja seuraavina vuosina yli 200 miljoonaa euroa. Näihin lukuihin eivät vielä sisälly kaupungin omistamien yhtiöiden, kuten energiayhtiö Helenin, voitoista jaettavat osinkotulot.

Ylijäämiä voi verrata Helsingin 4,8 miljardin euron budjetin muihin summiin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kaikki menot ovat yhteensä vähemmän kuin kaupunkikonsernin viime vuoden ylijäämä.

Tilinpäätös osoittaa, että kaupungilla olisi varaa parantaa lapsiperheiden, vanhusten ja muita peruspalveluja, kohentaa työllisyyttä ja työntekijöiden palkkoja, hillitä vuokrien nousua ja vauhdittaa muun muassa homekoulujen korjaamista. Rahasta se ei Helsingissä ole kiinni. Puuttuu vain poliittista tahtoa.

 

(Kirjoitus Tiedonantaja-lehdessä 23.3.2018)