Helsingille jättivoitot, miksi palveluja leikataan?

25.3.2017

Helsingin vuoden 2016 tilinpäätös on ennätyksellisen ylijäämäinen. Kaupungille kertyi voittoa 465 miljoonaa euroa ja kaupungin omistamat yhtiöt mukaan lukien voittoa tuli 598 miljoonaa euroa. Rahavaroja on 1 260 miljoonaa. Velka on vähentynyt ja lainasaatavia on noin 600 miljoonaa enemmän kuin velkaa.

Vaikka ylimääräistä rahaa on enemmän kuin koskaan, hyväksyi valtuusto eduskuntapuolueiden äänin budjetin, jossa palveluihin on kolme prosenttia vähemmän rahaa kuin viime vuonna.

Kaupunki on tehnyt vuoden 2002 jälkeen joka vuosi voittoa. Kun nykyinen valtuusto aloitti, oli vuoden 2012 tilinpäätöksen ylijäämä 138 miljoonaa, sitten 194 miljoonaa vuonna 2013, 379 miljoonaa vuonna 2014, 282 miljoonaa vuonna 2015 ja viime vuonna siis jo 465 miljoonaa euroa. Näiden lukujen päälle tulevat vielä kaupungin yhtiöiden liikevoitot.

Kaupungin ylijäämien ja rahavarojen paisuminen on poliittinen valinta. Se on tulos valtuustokauden alussa kaikkien eduskuntapuolueiden sopimista menokatosta, tuottavuustavoitteesta ja investointikatosta. Nyt vaalien alla onkin syytä kysyä valtuustoon pyrkiviltä ehdokkailta, ovatko he valmiita ohjaamaan ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen ja helsinkiläisten hyvinvointiin.

Itse olen esittänyt kaupunginvaltuustossa joka vuosi, että osa ylijäämistä pitää ohjata peruspalveluihin, työllisyyteen, kohtuuhintaiseen asumiseen ja ympäristöinvestointeihin. Esimerkiksi päiväkotien, koulujen, vanhuspalvelujen, kirjastojen ja työllistämisen määrärahoihin tarvitaan tuntuva tasokorotus.

Samalla on puolustettava helsinkiläisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Sipilän hallituksen ajamaa sote-palvelujen leikkaamisen, yhtiöittämisen ja yksityistämisen linjaa ei pidä hyväksyä. Lähellä järjestettävät palvelut pitää myös päättää lähellä ja tuottaa pääosin kuntien omana toimintana.

 

(Julkaistu Kallio-lehdessä, kirjoitettu 25.3.2017)

 

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »