Helsingin kaupunki teki viime vuonna noin 320 miljoonaa euroa talousarviota paremman tuloksen. Alustavan tilinpäätöksen mukaan ylijäämää kertyi 364 miljoonaa euroa. Palveluissa pidettiin tiukkaa menokuria, vaikka muun muassa verotulot kasvoivat selvästi budjetissa arvioitua enemmän. Sen sijaan investointien tulorahoitusprosentti nousi ennätykselliselle 97 % tasolle.

Muihin kuntiin verrattuna nämä luvut ovat poikkeuksellisia, mutta Helsingissä ne eivät ole yllätys. Kaupunki on tehnyt jo kahden vuosikymmenen ajan joka vuosi satojen miljoonien ylijäämiä. Kaupunginvaltuustolle esitetyissä budjeteissa on toistuvasti arvioitu tulot roimasti alakanttiin ja sillä on perusteltu palvelujen alibudjetoimista. Näin kertyneistä ylijäämistä kaupungin johto on voinut ohjata enemmän rahaa jätti-investointeihin. Osa ylijäämistä on sijoitettu pankkitileille, joilla on viime vuosina maannut toista miljardia ylimääräisiä rahavaroja.

Kaupunginkanslian keskiviikkona julkistamat alustavan tilinpäätöksen luvut saattavat häpeään Helsingin pormestareiden ja kaupunginvaltuutettujen puheet siitä, että palveluja on pakko sopeuttaa tiukkoihin menokehyksiin.

Valtuutettu, joka väittää, että ei ole rahaa parantaa työntekijöiden palkkausta, pienentää koulujen oppilasryhmiä, lisätä vanhusten palveluja tai vaikka kunnostaa Lapinlahden entisen sairaalan rakennuksia, joko valehtelee tai ei ole viitsinyt lukea tilinpäätöksiä. – Mutta miksi valtuutetut tyytyvät tällaiseen rooliin eivätkä ohjaa ylijäämistä lisää rahaa helsinkiläisten palveluihin ja hyvinvointiin?

 

(Artikkelin kuva: Veikko Koivusalo)