Kuntien talous on kriisissä, kertovat uutiset. Helsinki on kuitenkin toista maata. Se on tehnyt vuodesta 2003 alkaen joka vuosi satoja miljoonia euroja ylijäämää. Kaupunki kasvaa, mutta niin kasvavat myös tulot.

Helsingillä on varaa parantaa palveluja ja panostaa lisää asukkaiden hyvinvointiin. Kaupunginhallitus esittää kuitenkin ensi vuodelle talousarviota, jossa määrärahojen lisäykset eivät kata asukasmäärän, kustannustason, lakisääteisten tehtävien ja palvelutarpeiden kasvua.

Samaan aikaan budjetilla aiotaan kerätä ylijäämää taas 300 miljoonaa euroa. Eivätkä luvussa ole mukana Helsingin omistamien yhtiöiden, kuten Helenin voitot.

Miksi tällaisen linjan ovat kaupunginhallituksessa hyväksyneet kokoomuksen ohella vihreät, SDP, RKP ja Vasemmistoliitto?

Kovimmin budjettiesitys kohtelee sosiaali- ja terveyspalveluja. Se vähentää muun muassa terveysasemien lääkärien ja hoitajien vastaanottokertoja. Vanhusten pitäisi selvitä kotona pidempään, mutta kotihoidon henkilöstövaje jatkuu ja lähipalveluja karsitaan. Myös päiväkotien, koulujen, kirjastojen, liikunnan ja nuorisotyön alibudjetoiminen jatkuu.

Kun kaupungin henkilöstömenot ovat yhteensä 1,4 miljardin luokkaa, on lupaus 5 miljoonan ”palkkakehitysohjelmasta” surkean vähän. Sillä ei poisteta henkilöstövajausta eikä matalapalkkaongelmia.

Pormestari Vapaavuori on puhunut Helsingin edunvalvonnasta, mutta vielä enemmän nyt tarvitaan helsinkiläisten edunvalvontaa. Helsingin osallistuvassa budjetoinnissa meiltä kysytään, mitä tekisimme 4,4 miljoonalla eurolla. Vielä enemmän on syytä kysyä, mitä tekisimme 300 miljoonan euron ylijäämällä?

Budjettiesitys edustaa ajattelua, jossa kaupungin kasvu ja tuottotavoitteet sivuuttavat monet asukkaiden tarpeet. Investointeihin esitetään noin kolmanneksen lisäystä, mutta palveluihin asukasta kohti varataan rahaa reaalisesti entistä vähemmän.

Ylijäämistä pitääkin ohjata lisää rahaa palvelujen, henkilöstön palkkauksen ja työllisyyden parantamiseen. Kun Helsinkiin halutaan erillisratkaisu sote-uudistuksessa, sen tulee näkyä panostamisena soten peruspalvelujen kehittämiseen lähipalveluina. Lisää rahoitusta tarvitaan myös Stadin ikäohjelman toteuttamiseen.

Helsingillä on myös tarvetta ja rahaa uusiin avauksiin. Esimerkiksi ottaa askeleita kohti maksutonta joukkoliikennettä, perustaa kunnallinen rakennusliike tekemään edullisia vuokra-asuntoja, nopeuttaa investointeja uusiutuvaan energiaan ja kehittää oma työtakuumalli nuorille ja pitkäaikaistyöttömille.

”Maailman toimivimmassa kaupungissa” pitää investoida rakentamisen ohella ihmisten hyvinvointiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

 

(Kallio-lehti 20/2019)