Helsingillä on varaa palveluihin

22.6.2006


Monet kunnat ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Tämä ei kuitenkaan koske Helsingin kaupunkia. Uusimman Helsingin talouden ja toiminnan seurantaraportin 2/2006 mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhdistetty tulosennuste tälle vuodelle on peräti 289,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Samaan aikaan monissa kaupungin peruspalveluissa on pulaa määrärahoista ja työntekijöistä. Edes kaikkia lakisääteisiä velvoitteita ei ole kyetty hoitamaan kunnolla, koska peruspalvelujen määrärahat on alibudjetoitu. Tiukasta budjettikurista huolimatta sosiaali- ja terveystoimen menot ylittävät ennusteen mukaan talousarvion 60 miljoonalla eurolla. Helsingin vaurautta kuvaa se, että tulosennuste on tästä ylityksestä huolimatta 290 miljoonaa voitollinen.

Ylijäämää kasvattavat toimintatulojen ja verotulojen kasvun lisäksi etenkin Helsingin Energian tuloskehitys, sähköverkon yhtiöittämisen tuoma myyntivoitto ja kaupungin tonttimaan myynti. Myös tulos ilman liikelaitoksia muodostuu ennusteen mukaan 60 miljoonaa euroa talousarviota paremmaksi.

Helsingin talouden ja toiminnan seurantaraportti osoittaa, että kaupunki on alibudjetoinut sekä tuloja että palvelujen määrärahoja. Toivottavasti raportti avaa silmiä myös niissä valtuustoryhmissä, jotka hyväksyivät viime syksynä tämän budjettilinjan. Itse olin silloin ainoa valtuutettu, joka esitti talousarvioon muutoksia.

Helsingin kaupungin tulosennuste ei ole koskaan ennen osoittanut näin suurta ylijäämää. Tämä on historiallinen mahdollisuus siirtyä jo vuosia jatkuneesta julkisten palvelujen karsimisesta palvelujen parantamiseen.

Lähes 300 miljoonan euron tulosennusteen valossa ei ole mitään taloudellisia perusteita lopettaa terveysasemia, kouluja ja päiväkoteja, karsia vanhusten ja vammaisten palveluja, heikentää kirjastopalveluja tai nostaa jatkuvasti vuokria ja joukkoliikenteen lippujen hintoja. Yhtä vähän on perusteita sille, että kaupungin johto kieltäytyy korjaamasta työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja palkkaamasta riittävästi henkilöstöä.

Helsinki tarvitsee lisäbudjetin, jolla osa paisuneesta ylijäämästä ohjataan peruspalvelujen määrärahojen lisäämiseen ja henkilöstön palkkaukseen. Kunnan tehtävänä ei ole ylijäämien ja liikevoittojen kasvattaminen vaan huolehtia asukkaiden tarpeista ja hyvinvoinnista.

 

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »