Helsingillä on varaa lähikouluihin

Helsingin opetusviraston tilaama konsulttiselvitys 17 – 20 koulun lopettamisesta perustuu arvioon lasten lukumäärän vähenemisestä ja koulujen lopettamisesta kertyvistä säästöistä. Kumpikin perustelu on kiistanalainen.

Lasten lukumäärä on Helsingissä toki vähentynyt. Mutta sitä koskevat ennusteet ovat aiemminkin, muun muassa lasten päivähoidossa, osoittautuneet virheellisiksi ja todellista määrää pienemmiksi.

Tällaisista ennusteista on lisäksi vaara muodostua itse itseään toteuttavia. Koulujen, päiväkotien, terveysasemien ja muiden palvelujen karsiminen on ristiriidassa sen kanssa, että Helsinkiin toivotaan lisää lapsiperheitä.

Mitä tulee talouteen, Helsingin kiinteistövirasto ja tilakeskus perivät opetusvirastolta ns. sisäisinä vuokrina noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin tilintarkastajana pitkään toimineen Lea Krankin mukaan sisäisissä vuokrissa on noin 30 prosenttia ylimääräistä katetta.

Konsulttiselvityksen mukaan koulujen lopettaminen toisi noin 10 miljoona euron säästöt. Se on vain kymmenesosa opetusviraston nyt maksamista sisäisistä vuokrista. Alentamalla markkinaehtoisia sisäisiä vuokria saadaan vastaavat säästöt opetusvirastolle ilman, että kouluja lopetetaan.

Voi myös kysyä, ovatko konsulttiarviot koulujen lopettamisen tuomista säästöistä edes realistisia. Kaikille lopetettaville koulutiloille tuskin löytyisi markkinoilta kysyntää. Lopettamisen sijasta onkin syytä kehittää koulujen käyttöä alueellisina monitoimikeskuksina, jotka tarjoavat tiloja myös muiden palvelujen ja asukastoiminnan tarpeisiin.

Samaan aikaan kun Helsingissä aiotaan lopettaa kouluja, terveysasemia ja muita lähipalveluja, tekee kaupunki ennätyksellistä ylijäämää. Kaupunginvaltuustolle marraskuun alussa esitetyn ennusteen mukaan tämän vuoden ylijäämä nousee peräti 348 miljoonaan euroon. Koulujen ja muiden lähipalvelujen karsimiseen ei siis ole mitään taloudellista tarvetta.