Helsingillä ei perusteita leikata palveluista
Koulujen oppilasryhmiä suurennetaan, lasten iltapäiväkerhoja vähennetään, vanhusten ympärivuorokautisen hoidon paikkoja ja kulttuuripalveluja vähennetään, lääkärin kanssa asioidaan yhä useammin vain sähköisesti, kaksi nuorisotaloa suljetaan, lähikirjastojen aukioloaikoja lyhennetään, liikuntapaikkojen kunnostuksesta karsitaan, nuorten syrjäytymisen ehkäisystä leikataan, ammatillisen koulutuksen paikkoja vähennetään, maksuja ja vuokria korotetaan, työntekijöiden tulospalkkioita leikataan…
Muun muassa tällaisia leikkauslistoja on esitetty Helsingin ensi vuoden budjetin valmistelussa. Leikkaaminen koskee kaikkia toimialoja. Pienet määrärahojen korotukset eivät kata edes kustannusten ja asukasmäärän nousua, puhumattakaan kasvavista palvelutarpeista.
Samaan aikaan kaupungilla on rahaa enemmän kuin koskaan. Viime vuoden tilinpäätöksessä jäi ylijäämää 461 miljoonaa euroa ja koko kaupunkikonsernille yhteensä 648 miljoonaa. Pankkitileillä makaa aiemmilta vuosilta yli jääneitä rahoja noin 1 500 miljoonaa euroa.
Näiden lukujen valossa on käsittämätöntä, että kaupunginhallitus hyväksyi toukokuussa yksimielisesti pormestari Jan Vapaavuoren ehdotuksesta budjettiraamin, jonka mukaan myös ensi vuonna kerätään ylijäämää 277 miljoonaa euro – samaan aikaan kun palveluista, ihmisten hyvinvoinnista ja työntekijöiden palkoista leikataan.
Kummallista on sekin, että budjettiesityksiä valmistelleet lautakunnat suostuivat tekemään budjettiesitykset alimitoitettuun raamiin, vaikka totesivat lausunnoissaan määrärahojen riittämättömyyden.
Budjettiesitys tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuun puolivälissä ja valtuustoon marraskuussa. Kaupunginhallitus ja valtuusto voivat haudata kaikki leikkauslistat luopumalla uusien ylijäämien kasaamisesta. Rahaa riittää silloin myös palvelujen parantamiseen, työpaikkojen lisäämiseen, asumiskustannusten nousun hillitsemiseen, joukkoliikenteen kehittämiseen ja työntekijöiden matalien palkkojen nostamiseen.
Haloo, valtuutetut: Ohjaavatko Helsinkiä asukkaiden tarpeet vai pääomien kasaaminen? Helsingillä on rahaa – kyse on poliittisista valinnoista.
(Kallio-lehti viikko 38-39, numero 17/2018)