Helsingillä 870 miljoonan kassavarat, mutta palveluja leikataan

28.9.2009

Helsingillä on 870 miljoonan kassavarat, mutta palveluja leikataan

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esitys Helsingin ensi vuoden budjetiksi karsii palveluja ja työpaikkoja juuri kun lama lisää niiden tarvetta.
Pajusen linjan oikeistolaista ideologista luonnetta kuvaa se, että määrärahoja leikataan, vaikka kaupungilla on kassatalletuksissa ja sijoituksissa 870 miljoonaa euroa aiempina vuosina kertyneitä ylijäämiä (Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2009).
Kaupunginjohtaja on tehnyt ison numeron siitä, että Helsinki ottaa velkaa, mutta jättänyt kertomatta, että kaupungilla on nyt enemmän lainasaatavia kuin velkaa. Lisävelanotto ei ole siis ongelma. Sen sijaan voi kysyä, miksi esimerkiksi Kruunuvuoren selän kyseenalaiseen siltahankkeeseen voidaan ottaa velkaa toista sataa miljoonaa, mutta peruspalveluista pitää leikata kymmeniä miljoonia euroja?

Työpaikkoja vähennetään

Työllisyyden hoitamiseen Kaupunginjohtaja esittää lähes neljän miljardin budjetissa vain 37,8 miljoonaa euroa. Se on vain runsas miljoona enemmän kuin tänä vuonna, vaikka työttömyyden ennustetaan pahenevan.
Lisäksi Pajunen edellyttää ”tuottavuuden parantamista” niin, että jätetään täyttämättä osa työpaikoista, kun niitä vapautuu eläkkeelle tai muihin tehtäviin siirtymisen myötä.

Leikkausten määrää peitellään

Budjettiesityksessä kerrotaan määrärahojen vähenevän ensi vuonna 0,6 %, vuonna 2011 vähintään 1,2 % ja vuonna 2012 0,9 %. Lukuihin ei kuitenkaan sisälly kustannustason nousua eikä palkankorotuksia, vaan ne tulee kattaa budjetin puitteissa. Lisäksi menoja verrataan tämän vuoden budjettiin, vaikka toteutuvat menot ovat ennusteen mukaan sosiaalitoimessa 60 miljoonaa ja terveystoimessa 10 miljoonaa budjetoitua suuremmat.
Todellinen menoleikkaus onkin monta kertaa suurempi kuin Pajunen esittää, ehkä lähempänä kolmea prosenttia. Voi kysyä, vastaako tällainen lukujen kaunistelu kuntalain velvoitetta, jonka mukaan talousarvioon tulee kirjata kaikki tiedossa olevat menot ja tulot?
Sosiaalivirastossa leikkauspaineita kasvattaa vielä se, että budjetissa ei ole varauduttu riittävästi työttömyydestä aiheutuvaan toimeentulotuen menojen kasvuun.

Vanhuksilta ja lapsilta viedään vähästäkin

Kaupungin strategiaohjelmassa puhutaan kauniisti siitä, että ketään ei jätetä heitteille. Käytännössä aiotaan kuitenkin vähentää vanhustenpalvelujen jo ennestään riittämättömiä määrärahoja ensi vuonna 8 miljoonalla ja kahtena seuraavana vuonna vielä 6 miljoonaa. Pitkäaikaissairaanhoidon paikkoja esitetään vähennettäväksi 150 ja lisäksi menoja aiotaan vähentää siirtämällä vanhusten pitkäaikaissairaanhoito sosiaalivirastoon. Lastensuojelusta esitetään lopetettavaksi 100 laitospaikkaa ja tilalle tarjotaan puolta vähemmän perhehoidon paikkoja.

Lähipalveluja karsitaan

Kaupungin strategioissa on asetettu tavoitteeksi palvelujen eriarvoisuuden vähentäminen. Budjetissa esitetään kuitenkin ”palveluverkon kehittämistä” niin, että lähipalveluja vähennetään ja sähköistä asiointia lisätään. Näin vaikeutetaan muun muassa vanhusten, lapsiperheiden ja työttömien palvelujen saantia.
Pari vuotta sitten helsinkiläisten laaja vastarinta kaatoi esityksen lähes 20 koulun lopettamisesta. Budjettiin esitetään taas koulujen vähentämistä, mutta ei kerrota, mitkä koulut aiotaan lopettaa. Palveluverkkokomitea valmistelee myös muiden lähipalvelujen karsimista.
Lapsiperheille budjetti on muutenkin tyly. Päivähoidon määrärahoja aiotaan leikata kolmen vuoden kuluessa lähes 8 miljoonalla ja myös muista lapsiperheiden palveluista leikataan.

Asumisen sietämätön kalleus

Kohtuuttoman kalliisiin asumiskustannuksiin ei budjettiesitys lupaa helpotusta – päinvastoin.
Suuri osa asuntotuotannosta toteutetaan kokoomuslaisen asuntoministeri Jan Vapaavuoren junailemalla uudella rahoitusmallilla, jossa kaupunki luovuttaa edullisesti tontteja ja valtio lainoja rakennuttajille, jotka saavat myydä asunnot viiden vuoden kuluttua vapaasti kovaan hintaan. Lisäksi kaupunki perii yhä korkeampia tonttivuokria.

Ilmastoteot puuttuvat

Valtuuston päätettäväksi ei enää tuoda joukkoliikenteen lippujen hintoja. Ne päätetään Helsingin seudun kuntayhtymän hallituksessa. Valtuustoon tuodaan budjetissa vain könttäsumma tariffituesta. Siihen esitetty lisäys on niin pieni, että lupaukset lippujen hintojen puolittamisesta voi haudata.
Tavoitteet uusiutuvan energian osuuden lisäämisestä ja ilmastopäästöjen vähentämisestä jäävät pääosin tyhjän päälle. Investointisuunnitelmiin ei sisälly mitään hankkeita suurten kivihiilivoimaloiden muuttamiseksi vähemmän saastuttaviksi.
Poikittaisen joukkoliikenteen ongelmiin tuo parannusta investoiminen Jokeri-kakkoseen, mutta Raide-Jokeri puuttuu esityksestä.

Kokoomus ajaa yksityistämistä

Miksi määrärahoja sitten leikataan, vaikka palvelujen tarve kasvaa ja kaupungilla on 870 miljoonaa euroa rahavaroja ja talletuksia? Kyse on kokoomuksen ajamasta yksityistämispolitiikasta. Sitä ajetaan kaksilla raiteilla.
Yhtäältä karsitaan julkisia palveluja ja tarjotaan palveluseteleitä, joilla verovaroista maksetaan osa yksityisiltä markkinoilta ostettavista palveluista. Toisaalta Pajunen esittää julkisten palvelujen lisääntyvää muuttamista markkinaehtoisiksi liikelaitoksiksi, yhtiöiksi ja jopa siirtämistä yksityisten firmojen hoidettavaksi. Kokoomus on esittänyt jo Kontulan terveysaseman siirtämistä yksityiselle lääkärifirmalle, vaikka kokemukset muualta osoittavat sen tulevan selvästi kalliimmaksi kuin kunnan oma toiminta.

Mitä sanoo valtuuston enemmistö?

Kaupunginvaltuustossa on periaatteessa vasemmiston ja vihreiden enemmistö. SDP on ilmoittanut, että se ei hyväksy Pajusen esittämää leikkauslinjaa. Lähiviikkoina nähdään, pitääkö tämä lupaus. Ihmetystä herättää vihreiden ryhmän johdon tuki jo valmiiksi alibudjetoitujen menojen leikkaamiselle ja lähipalvelujen karsimiselle.
Myös helsinkiläisillä on kuitenkin vielä sanansa sanottavana ja se kannattaa sanoa mahdollisimman kuuluvasti.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »