Yli 200 tutkijan, taitelijan ja kansalaisvaikuttajan vetoomus HX-hävittäjähankkeen uudelleenarvioimisesta sai tällä viikolla laajasti huomiota julkisuudessa (paitsi Helsingin Sanomissa).

Ylen Ykkösaamussa puolustusministeri Antti Kaikkonen jatkoi tänään vetoomuksen torjuessaan Yrjö Raution kummallista perustelua, jonka mukaan hävittäjähankkeessa asiantuntemusta on nimenomaan puolustusvoimilla ja siksi muiden alojen asiantuntijoilla ja kansalaistoimijoilla ei ole tässä merkitystä.

Tällaiset perustelut herättävät vakavia kysymyksiä siitä, mistä lähtökohdista turvallisuuspoliittisia päätöksiä tehdään.

 

Vaihtoehdoista ei haluta keskustella

Onko puolustusministeriön hallinnonala sellainen, jonka hankintojen arvioinnissa eivät päde yleiset hyvän hallinnon periaatteet? Yleensähän pidetään tärkeänä, että ainakin isoista hankinnoista tehdään riippumattomien tahojen arvioita. Kun on kyse kymmenistä miljardeista, pitäisi minusta olla itsestään selvää, että tarvitaan myös kustannushyötyanalyysia suhteessa vaihtoehtoisiin ratkaisuihin.

Sotilaiden nostaminen ensisijaiksi tai joissain kommenteissa jopa ainoiksi asiantuntijoiksi hävittäjiä koskevissa ja laajemminkin turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa on paluuta suppeaan asevaraiseen turvallisuusajatteluun. Siinä sivuutetaan laaja turvallisuuskäsitys, johon kuuluvat tärkeinä myös taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset sekä kulttuurin ja globaalin kehityksen kysymykset.

Eikö demokratiaan kuulu nimenomaan se, että asioita arvioidaan avoimessa keskustelussa ja kansalaisten mielipiteet ohjaavat päätöksentekoa. Ja siinä taiteilijoilla on sanansa sanottavana siinä, missä muillakin. Sitä paitsi minkään hallinnonalan määrärahoja ei voi arvioida kunnolla vain niiden omien selvitysten ja esitysten pohjalta, etenkään kun on kyse koko valtiontalouden mittakaavassa valtavasta hankkeesta, joka vaikuttaa muidenkin alojen voimavaroihin.

Vetoomuksen allekirjoittajien joukossa on lukuisia kansainvälisen politiikan, talouden, ilmasto- ja ympäristökysymysten, sosiaalisen kehityksen ja kulttuurin huippuasiantuntijoita, myös eräitä perusteellisesti tähän ja muihin asehankintoihin perehtyneitä asiantuntijoita. Minusta monia vetoomuksen allekirjoittajista olisi ilman muuta pitänyt kuulla virallisesti HX-hankkeen valmistelussa – kuten heitä on kuultu monissa muissa hankkeissa.

 

”Aivan kreisi” taloustilanne ja hävittäjät

Oma lukunsa ovat ne some-kommentaattorit, jotka ovat vieläkin kylmän sodan juoksuhaudoissa tai yrittävät tarkoituksella suunnata keskustelun pois itse asiasta – vetoomuksessa esitetystä aikalisästä HX-hankkeen uudelleenarvioimiseksi ja vaihtoehtojen selvittämiseksi. Huvittavalla tavalla on näkynyt sekin, miten valtamedian toimittajat tekevät juttuja lainaamalla toisensa teksteja – virheineen ja vanhoine antipatioineen – vaivautumatta tutustumaan alkuperäiseen vetoomukseen.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen totesi tällä viikolla, että koronakriisin loppulasku nousee ainakin 30 miljardiin euroon, talouden tilanne ”aivan kreisi” eikä kukaan tiedä, mihin tämä johtaa. Miksi tällaisessa tilanteessa hallitus ja yksikään eduskuntapuolueista ei ole valmis arvioimaan uudelleen samaa suuruusluokkaa olevaa hävittäjähanketta ja sen aikataulua?