Mitä jäi käteen hallituksen budjettiriihestä? Kokonaisuudessaan en ole ehtinyt budjettikirjaa läpi käydä, mutta tässä eräitä kommentteja – ruusujen sijaan lähinnä risuja.

Ilmastotavoitteet – entä keinot?

Hallituksen budjettiriihen pääasiaksi nousi aiheellisesti ilmastopaketti, jonka tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Keinot tavoitteen toteuttamiseen jäivät kuitenkin monelta osin auki. Vähälle huomiolle jäi myös se, miten sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu ilmastotoimissa.

Sekä ekologisen siirtymän että työllisyyden edistämiseksi tarvitaan mittavia investointeja. Niissä hallitus näyttää yhä luottavan yksityisiin yrityksiin ja niille annettavien verohelpotusten lisäämiseen. Panostukset valtionyhtiöihin ekologisen rakennemuutoksen toteuttamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi puuttuvat.

Hoito- ja palveluvelka kasvaa

Hallitus esittää tiukennuksia perusterveydenhuollon hoitotakuuseen, mutta leikkaa samaan aikaan kuntien rahoitusta. Valtion ja kuntien ns. kustannustenjaon tarkistuksesta luopuminen ja kiky-leikkauksen palauttaminen kuntien valtionosuuksiin supistavat kuntien rahoitusta yhteensä noin 550 miljoonalla eurolla. Se on moninkertaisesti enemmän kuin hallituksen lupaama 125 miljoonaa hoitovelan purkuun ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseen. Lisäksi lupaukset koronasta kunnille aiheutuneiden lisäkustannusten täysimääräisestä korvaamisesta uhkaavat jäädä osin toteuttamatta. Näin budjettiesitys vaikeuttaa myös kuntien työntekijöiden palkkauksen ja työolojen parantamista.

Ei parannusta perusturvan tasoon

Vaikka Suomen valtio on saanut perusturvan alhaisesta tasosta toistuvasti moitteita YK:lta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta, ei budjetti tuo korjausta perusturvan tasoon.

Kulttuurin ja tieteen rahoitusta uhanneet pahimmat leikkaukset budjettiesitys torjuu ensi vuoden osalta. Jatko jää kuitenkin auki. Esimerkiksi kulttuurin ja tieteen perusrahoituksen vahvistamisesta ei puhuta mitään EU:n elpymispaketin yli miljardin ohjaamisessa.

Osingoille ei lähdeveroa

Osinkojen lähdeveroa hallitus ei vieläkään esitä, ei myöskään suurituloisten verotuksen kiristamistä tai eräissä muissa maissa rikkaille koronakriisin rahoittamiseksi säädettyä lisäveroa. Verovälttelyä (sähkönsiirtoyhtiö Carunan nykytyyliin) vaikeutetaan ns. exit-verolla. Uusi avaus on myös kaivosvero, jota Suomi ei useimmista muista maista poiketen ole tähänasti kerännyt.

Hävittäjärahat

”Ei hävittäjille, kyllä ilmastolle” ja ”Aserahat parempaan käyttöön”, vaadittiin mielenosoittajien banderollissa Säätytalolla pidetyn budjettiriihen edessä. Kaikkein surkeinta budjetin valmisteluissa oli se, että kukaan ministereistä ei esittänyt keskusteluun kymmenen miljardin euron hävittäjähankinnasta luopumista, ei sen lykkäämistä tai supistamista. Koronapandemian todettiin kyllä muuttaneen olennaisesti tilannetta siitä, kun hallitusohjelma ja sen talouslinjat sovittiin, mutta hävittäjähanke on tabu, josta myöskään vasemmiston ministerit eivät uskaltaneet puhua.

Hävittäjähankinnan aloittamiseen hallitus esittää ensi vuodelle yli 1,5 miljardia euroa. Sen lisäksi tulee vielä rahaa ilmavoimien tukikohtien kehittämiseen. Muita uusia asehankintavaltuuksia esitetään budjetissa 155 miljoonaa euroa.

Kyvyttömyys kyseenalaistaa hävittäjähankintoihin, muuhun asevarusteluun ja Yhdysvaltojen&Naton kumppanuuteen perustuvaa turvallisuuspolitiikkaa on vasemmiston hallituspolitiikan suurin ja vakavin virhe.

 

(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)