Hallitusvasemmisto

29.6.2012

Hallitusvasemmisto ”etenee” tappiosta toiseen


”Politiikan suunnanmuutos”, arvioi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vuosi sitten, kun kuuden puolueen hallitus muodostettiin. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen puolestaan korosti, että hallituksen ohjelmassa ”näkyy vahvana sosialidemokratian kädenjälki”.

Miten on käynyt? Mitkä ovat tulokset Jyrki Kataisen johtaman hallituksen ensimmäiseltä vuodelta? Onko politiikan suunta muuttunut?

Perusturvalupaus

Hallitus lupasi parantaa pienituloisten perusturvaa 100 eurolla kuukaudessa. Käytännössä moni sai kuitenkin vain 25 euron korotuksen ja osa ei mitään. Lisäksi hallitus otti toisella kädellä pois vielä enemmän nostamalla arvonlisäveroja ja leikkaamalla kuntien palvelujen rahoitusta.

Kuntien palveluja leikataan

Hallitusohjelmassa luvattiin ”turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut koko maassa”. Jo samassa ohjelmassa hallituspuolueet sopivat kuitenkin, että kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonaa euroa, opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia 100 miljoonaa ja yhteisövero-osuuksia noin 260 miljoonaa. Keväällä hallitus päätti menokehyksissä leikata kunnilta ensi vuoden alusta vielä lisää 580 miljoonaa.

Rahoitusta leikkaamalla ja kuntia velvoittavilla kriteereillä hallitus ajaa nykyisten 336 kunnan yhdistämistä 70:een – asukkaiden ja kuntien vastustuksesta piittaamatta. Vielä rajumpaan lähipalvelujen karsimiseen tähtää valmisteilla oleva pakkolaki, jolla sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään 25 – 37 sote-alueelle.

Työllisyys?

Vaikka työllisyysnäkymät heikkenivät, leikkasi hallitus tämän vuoden budjetissa työllisyysrahoista 50 miljoonaa. Samaan aikaan se on antanut vapaat kädet Nokialle ja muille suuryhtiöille työntekijöiden irtisanomisiin. Kuntauudistuksen yhteydessä aiotaan lopettaa myös kunnista yli 40 000 työpaikkaa.

Mitään ohjelmaa laman torjumiseksi hallituksella ei ole, päinvastoin se pahentaa tilannetta julkisia menoja leikkaamalla ja reaalipalkkoja alentavalla tupo-linjalla. Nuorille luvataan ”yhteiskuntatakuu”, mutta ei kunnollista työtä kunnon palkalla.

Eläkeikä ja vanhuspalvelut?

SDP julisti yhdeksi hallitusneuvottelujen kynnyskysymykseksi sen, että eläkeikää ei nosteta. Ei kulunut kuin yhdeksän kuukautta ja hallitus sopi työmarkkinajärjestöjen kanssa eläkeiän nostamisesta. Ensivaiheessa nostetaan eläkeputken ja osa-aikaeläkkeen ikärajoja ja lopetetaan varhennettu vanhuuseläke. Lisäksi on sovittu jatkovalmistelu eläkeiän nostamisesta.

Vanhuspalvelulain pääkysymys piti SDP:n ja VAS:n vaaliohjelmien mukaan olla sitovien normien saaminen henkilöstömitoituksista. Nyt hallitus tekee lakia, jossa ei ole sitovia normeja.

Kohti tasaveroa

Hallitus on lisännyt ns. tasaverojen osuutta nostamalla välillisiä veroja ja ajamalla kunnat nostamaan kunnallisveroja. Näillä raskaimmin pienituloisiin kohdistuvilla veroratkaisuilla kerätään lisää veroja kymmenen kertaa enemmän kuin lievällä pääomatulojen verotuksen tiukentamisella.

Ympäristörikokset

Talvivaaran kaivoksen ympäristötuhot jättävät vuosikausiksi jäljet siitä, miten hallitus on laiminlyönyt ympäristönsuojelua. Elinkeinopolitiikan jalkoihin Ely-keskuksissa jääneen ympäristövalvonnan resurssejakin heikennetään. Myös kehitysyhteistyöstä on leikattu.

EU:n talouskuri

VAS esiintyi vielä ennen vaaleja Kreikan, Portugalin ja Irlannin EU-tukipaketteja ja niihin kuuluvia julkisten menojen leikkausohjelmia vastaan. SDP edellytti sijoittajien vastuuta. Mutta hallituksessa puolueet ovat mukana vaatimassa vaikeuksissa olevilta mailta entistä rajumpaa julkisten palvelujen, työpaikkojen ja sosiaaliturvan leikkaamista sekä yksityistämistoimia. Sijoittajavastuun sijasta on siirretty pankkien ja sijoittajien riskejä eurooppalaisten veronmaksajien kannettavaksi.

Hallitusvasemmisto on sitoutunut EU:n talouskurisopimukseen, jolla siirretään osa jäsenmaiden talouspoliittisesta ja budjettivallasta demokratian ulkopuolelle, EU-komissiolle ja Euroopan vakausmekanismin hallintoneuvostolle. Sopimuksen velvoitteet rajoittavat mahdollisuuksia suhdannepolitiikkaan ja luovat automaattisen menoleikkurin.

Esimerkiksi VAS:n edustajat hallituksessa ja eduskunnassa eivät ole edes esittäneet muutoksia näihin ratkaisuihin, joita Euroopan vasemmisto ja ammatillinen yhteisjärjestö vastustavat.

Nato-liittolainen

Arhinmäki kehui vuosi sitten hallituksen ”tiukempaa Nato-linjaa”. Käytännössä hallitus on kuitenkin vain tiivistänyt Nato-yhteyksiä.

Suomalaisjoukkojen jatko Afganistanin sodassa on sidottu Nato-kumppanien kantaan. Ilmavoimille hankintaan USA:sta ohjuksia, jotka Pentagonin myyntiluvan mukaan vahvistavat ”liittolaisten yhteistä operointikykyä”. Hallituksen yksimielisesti hyväksymään budjettiin sisältyvät noin 1,6 miljardin euron tilausvaltuudet uusiin Nato-yhteensopiviin asehankintoihin. Lisäksi valmistellaan osallistumista Islannin ilmavalvontaan osana Naton laajennettua ilmavalvontaa.

Missä vasemmiston strategia?

Politiikan suunnan muuttamisen ja uudistusten sijasta SDP:n ja VAS:n hallitukseen osallistumisen perusteluista on jäänyt jäljelle lähinnä hokema siitä, että ”on parempi vaikuttaa hallituksessa kuin ruikuttaa oppositiossa”. Käytännössä hallitukseen osallistuminen on kuitenkin muuttanut SDP:n ja erityisesti VAS:n linjaa kokoomuksen, EU:n ja finanssimarkkinoiden asettamiin raamien mukaiseksi.

Isot rakenteelliset ratkaisut, kuten sitoutuminen julkisten menojen leikkaamiseen, EU:n talouskurisopimuksiin ja kuntien palvelujen keskittämiseen, määräävät hallituksen linjan ja vievät tilan uudistuspolitiikalta. Hallitusvasemmisto ”etenee” tappiosta toiseen.

Samalla SDP:n ja VAS:n sitoutuminen hallituspolitiikkaan on passivoinut ja heikentänyt politiikan suunnasta käytävän kamppailun tärkeintä voimaa, ay- ja kansalaisliikkeiden toimintaa. Eurooppalaisen ay-liikkeen, Occupy-liikkeen ja muiden leikkauspolitiikkaa ja rahaeliitin valtaa vastustavien liikkeiden tukemisen sijasta SDP ja VAS ovat liittoutuneet oikeiston ja euroeliitin kanssa.

Occupy Säätytalo

Helsingin Torikokous-kansalaisliike on tehnyt aloitteen Occupy Säätytalo -mielenosoituksesta 29.-30.elokuuta, kun Kataisen hallitus kokoontuu budjettiriihen Säätytalolle. Se on kutsu yhteistoimintaan kaikille, jotka eivät halua alistua jatkuviin leikkauksiin ja joille ihmisten hyvinvointi on tärkeämpää kuin finanssimarkkinoiden vaatimukset.

Kovenevaa uusliberalismia, EU-komentoa ja rahavaltaa vastaan on muualla Euroopassa noussut laajoja joukkoliikkeitä. Kommunistit ja radikaali vasemmisto ovat edenneet muun muassa Kreikassa, Ranskassa, Espanjassa, Tanskassa, Kyproksella ja Venäjällä pidetyissä vaaleissa. Suomessakin on syytä kysyä, miksi rahaa ei riitä julkisiin palveluihin, työllisyyteen, sosiaaliturvaan ja muihin ihmisille tärkeisiin asioihin, vaikka bruttokansantuote on puolet suurempi kuin 2000-luvun alkaessa?

Jos et halua alistua kokoomusvetoiseen politiikkaan, tule mukaan tekemään lokakuun kuntavaaleista vastalause leikkauspolitiikalle. Vaaleissa on kyse siitä, valitaanko leikkauslistat ja jättikokoiset markkinakunnat vai teot kunnallisten peruspalvelujen ja lähidemokratian puolesta.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »