Hallitusvasemmisto putosi itse kaivamaansa sote-kuoppaan

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd) vetämä sosiaali- ja terveyspalvelujen sote-uudistuksen valmistelu venyy yli vaalien. Pääsyy on se, että hallitusvasemmisto ei uskaltanut sopia vaalien alla ratkaisuista, jotka heikentäisivät lähipalveluja ja laajentaisivat yksityistämistä.

SDP:n ja Vasemmistoliiton hallitusryhmät putosivat kuoppaan, jonka ne itse kaivoivat hyväksyessään kesäkuussa ministeriryhmässä sote-uudistuksen valmistelun linjaukset. Noiden linjausten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy noin 30 sote-alueelle ja erikoissairaanhoidon vastuu pääosin kunnille. Samalla on tarkoitus lopettaa sairaanhoitopiirit.

Palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin, lähipalvelujen karsiminen ja sairaanhoitopiirien lopettaminen loisivat lisää markkinoita yksityisille palveluille. On selvää, että etenkin sairaanhoitopiirien lopettaminen kiinnostaa isoja terveysalan yrityksiä ja kansainvälisiä sijoitusyhtiöitä, jotka voisivat hankkia käsiinsä valmiita sairaaloita ympäri maata.

Sanat ja teot?

Voi vain ihmetellä, miksi SDP:n ja VAS:n ministerit hyväksyivät kesäkuussa linjaukset, joita he nyt vaalien alla sanovat vastustavansa.

Samanlainen sanojen ja tekojen ristiriita liittyy kysymykseen ns. palvelualoitteesta. Kokoomuksen ajama palvelualoite antaa yksityisille yrityksille oikeuden vaatia kuntaa kilpailuttamaan palvelut, jos yritys katsoo voivansa toteuttaa ne paremmin.

Etenkin VAS:n puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on vaalikeskusteluissa vastustanut palvelualoitetta. Kuitenkin hän oli itse mukana hyväksymässä Helsingin kaupungin tämän vuoden budjettiin palvelualoitteen selvittämisen ja kokeilemisen. Tätä kokoomuksen johdolla valmistelua budjettilinjausta vastusti vuosi sitten kaupunginvaltuustossa vain SKP:n ja Helsinki-listojen edustaja.

Kuntien palveluihin lisättävä rahaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon suurin ongelma on peruspalvelujen määrärahojen ja henkilöstön riittämättömyys. Tätä ongelmaa Jyrki Kataisen (kok) hallitus on vain pahentanut tämän vuoden budjetilla ja ensi vuoden budjettiesityksellä, jotka leikkaavat kuntien valtionosuuksia ja yhteisövero-osuuksia yhteensä yli miljardilla eurolla vuodessa.

Hallitus lupasi vielä alkusyksystä, että se kertoo kuntarakenteen ja sote-uudistuksen linjat ennen vaaleja. Nyt vaalit käydään ilman, että äänestäjille kerrotaan hallituspuolueiden konkreettisia linjauksia näissä kuntapolitiikan suurimmissa ratkaisuissa.

Kuntauudistuksen ja sote-hankkeen jumiutuminen ei johdu vain uudistusten laajuudesta.

Kyse on ensinnäkin siitä, että äänestäjistä suurin osa ei hyväksy lähipalvelujen ja kuntien rajua karsimista. Toiseksi valmistelut ovat ajaneet kiville siksi, että uudistuksen keskeiset lähtökohdat ovat kuntien osalta epärealistiset ja käytännössä lähinnä palvelujen yksityistämistä tukevia, kuten me SKP:ssä varoitimme heti hallituksen julkistettua ohjelmansa. Esitimme vaihtoehtona toisenlaista kuntakarttaa – demokraattisten hyvinvointikuntien rakentamista. Tämä vaihtoehto on nyt entistä ajankohtaisempi.

(Kuva: Toisenlainen kuntakartta -pamfletin kansi, Hannu Lindholm, TA-Tieto)