Hallitusmuoto 100 vuotta, miten ja mihin on tultu

10.9.2019

Eduskunta vietti tänään Suomen hallitusmuodon 100-vuotisjuhlaa. Oikeisto halusi 1918 tehdä Suomesta kuningaskunnan ja puuhasi tänne saksalaista kuningasta, mutta hanke kaatui kun Saksa hävisi maailmansodassa. Toisenlaisen vaihtoehdon tarjosi 1918 punaisen kansanvaltuuskunnan kansanäänestykseen valmistelema ehdotus valtiosäännöksi.

Otto-Wille Kuusisen pääosin kirjoittama esitys olisi tehnyt Suomesta radikaalin demokratian. Monet sen ideat ovat toteutuneet, vaikka viiveellä ja usein vain puolinaisesti: tasavalta, uskonnonvapaus, presidentin sitominen eduskunnan valtaan, virkamiehistön vallan rajoittaminen, kansanäänestyksen mahdollisuus, kansalaisaloite, kunnallisdemokratia, jokaisen oikeus koulutukseen, minimipalkka, lakko-oikeus, kuolemanrangaistuksen poistaminen, vähemmistökielen oikeudet, työntekijöiden edustus julkisten laitosten ja alojen hallinnossa jne. Ehdotukseen sisältyi myös maakuntaitsehallinto.

Suomen nykyiseen perustuslakiin on sosiaaliset perusoikeudet kirjattu laajemmin kuin sata vuotta sitten. Tässä heijastuu sekä työväenliikkeen monien kamppailujen tuloksena kehittynyt hyvinvointimalli että perusoikeusajattelun kehitys.

Iso periaatteellinen ero verrattuna nykyiseen perustuslakiin oli suhtautumisessa omistukseen, jolle punaisen kansanvaltuuskunnan esityksessä ei annettu erityisasemaa. Juuri tähän liittyvät nykyisin demokratian ja perusoikeuksien toteutumisen suurimmat ongelmat. Erityisesti suurten yhtiöiden ja pankkien omistus antaa taloudelliselle eliitille vallan riistää ja alistaa muita.

Mistään itsenäisen päätösvallan siirtämisestä tai alistamisesta jollekin ylikansalliselle taholle ei punaisten perustuslakiesityksessä ollut puhettakaan – toisin kuin nykyisin, EU-jäsenyyden oloissa.

Oikeisto ei ollut alun perin tasavallan kannalla. Se on pitkin matkaa vastustanut perustusoikeuksien laajentamista. Viimeksi sote-uudistuksen valmistelussa on nähty, miten erityisesti kokoomus on pyrkinyt laajentamaan yksityistä bisnestä perustuslaissa vahvistettujen sosiaalisten perusoikeuksien kustannuksella. Toinen jatkuvasti oikeisto hampaissa oleva asia on työntekijöiden lakko-oikeus.

Työväenliikkeen korostamaan eduskunnan asemaan ylimpänä valtioelimenä sopii se, että Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta vaan eduskunnan perustuslakivaliokunta tulkitsee perustuslakia. Se antaa lausunnot eduskunnassa käsiteltävien lakiesityksen perustuslainmukaisuudesta ja myös niiden suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Näin on vältetty esimerkiksi Yhdysvalloissa vallitseva tuomarivaltainen käytäntö, jossa (yleensä hyvin konservatiivinen) korkein oikeus voi jyrätä kumoon lainsäätäjän tahdon. Siksi olikin outoa, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti hallitusmuodon 100-vuotisjuhlassa korkeimmille oikeuksille jonkinlaista ennakkoarvioijan roolia eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjauksiin.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »