Hallitus leikkaa kuntien palveluista lisää toista miljardia

29.11.2013

Kataisen hallituksen sopima rakenneohjelma leikkaa erityisesti vanhuksilta, lapsilta, nuorilta ja työttömiltä. Yhteensä kuntien palveluista aiotaan vähentää 1 230 miljoonaa euroa vuoteen 2017 mennessä. Sen sijaan rikkailta ja suurfirmoilta rakenneohjelma ei leikkaa mitään.

Vanhusten laitoshoitoa leikataan 300 miljoonalla eurolla ja sosiaalihuoltoa 32 miljoonalla. Toisen asteen koulutusta karsitaan muun muassa kouluverkkoa supistamalla 260 miljoonaa euroa. Peruskoulujen oppilasryhmiä suurentamalla vähennetään menoja 10 miljoonaa ja vapaasta sivistystyöstä viedään 15 miljoonaa euroa. Lasten päivähoito-oikeutta rajoitetaan, päivähoitomaksuja korotetaan ja kotihoidon tukea leikataan.  Terveyspalvelujen päivystyksestä leikataan 60 miljoonaa ja hammashoidosta 15 miljoonaa. Terveys-, kuluttaja- ja ympäristövalvonnasta karsitaan 30 miljoonaa.  Joukkoliikenteen tukea vähennetään 70 miljoonalla. Lisäksi kunnallisten palvelujen pätevyysvaatimuksia heikentämällä karsitaan palkkamenoja 165 miljoonaa ja palvelunormeja heikentämällä 30 miljoonaa jne.

Puheet esimerkiksi vanhusten laitoshoidon korvaamisesta kotiin annettavilla palveluilla ovat suoranaista huijausta, kun samaan aikaan koko kuntatalouden rahoitusta leikataan yli miljardilla ja vanhusten palveluasunnoista ja muista hoitopaikoista on jo kova pula. Kaiken lisäksi hallitus edellyttää kuntien vähentävän vielä lisää menoja omilla toimillaan.

Raakaa ja epäoikeudenmukaista

Hallitus on sulkenut silmänsä julkisten palvelujen vakavilta ongelmilta, työttömyydeltä ja köyhyydeltä. Luottoluokittajien ja rahoitusmarkkinoiden toiveet ovat ministereille tärkeämpiä kuin ihmisten hyvinvointi. Hallitus on jo sopinut, että maaliskuun kehysriihessä käsitellään lisää leikkauslistoja. Lisäksi hallitus jatkaa suurkuntahanketta, sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämistä ja valmistelee peruspalveluohjelman korvaamisesta kuntia entistä kireämpään talousraamiin sitovalla ohjausjärjestelmällä. 

Uusien työpaikkojen luomisen sijasta rakenneohjelma karsii valtion ja kuntien työpaikkoja. Se heikentää nuorten työttömyysturvaa, lisää sanktioita työttömille, rajoittaa vuorotteluvapaan käyttöä ja jatkaa työmarkkinatuen rahoituksen siirtämistä kunnille. Samaan aikaan kun työttömyys kasvaa, valmistelee hallitus työmarkkinajärjestöjen kanssa eläkkeelle siirtymisiän korottamista. 

Muutamat positiiviset lupaukset, kuten toimeentulotuen maksamisen siirtäminen Kelalle, ei vieläkään ratkennut vaan jäi jatkoselvittelyyn. Asuntotuotannon lisääminen kohdistuu erityisesti korkotukiasuntoihin, jotka voidaan siirtää 20 vuoden kuluttua kovan rahan markkinoille.

Ei puutu syihin vaan pahentaa ongelmia

Rakenneohjelmassa sivuutetaan se, että kuntien talousongelmien pääsyynä ovat hallitusten 90-luvulta alkaen tekemät kuntien valtionosuuksien ja yhteisövero-osuuksien leikkaamiset sekä suurituloisille, pääomanomistajille ja suuryrityksille annetut lukuisat verohelpotukset. Jos kuntien valtionosuuksia ei olisi leikattu, kunnilla olisi noin 6 miljardia euroa enemmän rahaa palveluihin. Mikäli pääomaverotus olisi Suomessa EU-maiden keskitasolla, voisi tuoda julkisiin palveluihin olla vuosittain lisää noin 4 miljardia euroa.

Kataisen hallitus on kuitenkin siirtänyt veronkorotusten toteuttamisen kuntiin, joissa veroja ei voida kerätä progressivisesti eikä verottaa pääomatuloja. Näin hallituksen rakenneohjelma lisää eriarvoisuutta sekä palveluissa että tulonjaossa. Heikommassa asemassa olevat laitetaan maksamaan rakenneohjelma sekä leikkaamalla julkisia palveluja että kiristämällä kunnallisveroja.

”Mistään leikkauslistoista ei voi kuitenkaan puhua”, kommentoi Paavo Arhinmäki.  Kataisen hallitus oli jo tätä emmin leikannut kunnilta noin 1 400 miljardia euroa vuositasolla laskettuna. Nyt se karsii kuntien palveluja 1 230 miljoonalla. Montakohan miljardia arvon ministeri aikoo vielä leikata ilman, että hän voi puhua leikkauslistoista? 

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »