Hallitus ei voi väistää vastuutaan hoitajien palkoista

Porvarihallituksen aatemaailma näyttää olevan peräisin 30-luvulta, kun se kuvittelee voivansa ratkoa työelämän kiistoja pakkotyölailla ja murtaa sillä Tehyn työtaistelun. Hallitus itse syyllistyy potilasturvallisuuden vaarantamiseen kieltäytymällä kantamasta vastuutaan hoitajien palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisessa.

On suorastaan törkeää, että hallituspuolueet sälyttävät hoitajille vastuun perustuslain mukaisesta valtiovallan velvollisuudesta turvata jokaiselle riittävät terveyspalvelut. Viimeaikaiset hallitukset ovat jatkuvasti laiminlyöneet tätä velvollisuuttaan karsimalla terveydenhuollon rahoitusta muun muassa leikkaamalla kuntien valtionosuuksia.

Hallituksen tekeytyminen ikään kuin hoitajien palkkakiistan ulkopuoliseksi on surkea silmänkääntötemppu. Ensinnäkin hallitus ratkaisee suurelta osin kuntien rahoituksen ja toiseksi kaikki keskeiset eduskuntapuolueet istuvat itse Kunnallisen työmarkkinalaitoksen poliittisin perustein valitussa johdossa päättämässä muun muassa hoitajien palkoista.

Pääministeri Matti Vanhanen puhuu vastoin parempaa tietoa perustellessaan pakkolakia sillä, että ei ole muka muuta vaihtoehtoa. Valtiontalouden ylijäämä on noussut tänä vuonna jo yli kolmen miljardin euron, josta murto-osalla voitaisiin ratkaista hoitajien palkkakiista. Hallituksen tulee perua esityksensä kuntien valtionosuusprosenttien alentamisesta, jolla kuntien tuloja aiotaan vähentää ensi vuodessa noin 480 miljoonalla eurolla.

Myös eduskunnan oppositiopuolueiden on jo korkea aika lopettaa istuminen kahdella tuolilla. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johdossa istuvien keskustan, SDP:n, kokoomuksen, vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajien on lunastettava näiden puolueiden lupaukset sopimalla hoitajille kunnollinen palkkojen kuoppakorotus. Samat puolueet voivat eduskunnassa turvata tähän riittävän rahoituksen nostamalla kuntien valtionosuuksia.

Eduskuntapuolueiden edustajien sitoutuminen Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa sopimaansa linjaa on näkynyt myös kunnanvaltuustoissa. Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuustossa kaikki muut ryhmät torjuivat lisämäärärahan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen, vaikka Helsingin kaupungin talous on jopa satoja miljoonia ylijäämäinen.