Hallituksen budjettiriihi: mikä muuttuu?

21.8.2019

 

Hallituspuolueiden lupauksia politiikan suunnan muuttamisesta mitataan 17.-18.syyskuuta, kun Antti Rinteen hallitus kokoontuu budjettiriiheen Säätytalolle.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän elokuussa julkistama valtiovarainministeriön (VM) budjettiesitys nostaa valtion pysyväisluontoisia menoja noin miljardilla. Se on muutos Juha Sipilän hallituksen leikkauslinjaan. Lisäys ei kuitenkaan riitä perumaan kuin osan aiemmista leikkauksista.

Budjettiriihessä on tarkoitus sopia myös hallitusohjelmaan liittyvistä investoinneista. Kun ne puuttuvat VM:n esityksestä, on kaikille hallituspuolueille tarjolla mahdollisuus kehua tuloksia budjettiriihestä. Kyse on kuitenkin kertaluontoisista menoista, joilla ei poisteta pysyvien menojen aukkoja.

Lisäksi odotetaan ratkaisuja ns. aktiivimallin leikkurin purkamiseen ja kiky-sopimuksen seurauksiin, kun työnantajien sote-maksuja siirtyy palkansaajille.

 

Vain osa leikkauksista perutaan

Kaksi edellistä hallitusta leikkasi kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia Kuntaliiton laskelmien mukaan yli 2,3 miljardilla eurolla. VM esittää nyt valtionosuuksiin lisää 1,1 miljardia. Leikkauksista jää siis suurin osa voimaan. Lisäksi valtionosuuksilla pitäisi huolehtia kuntien lisävelvoitteista, kuten päivähoito-oikeuden laajentaminen, ryhmäkokojen pienentäminen ja vanhuspalvelujen hoitajamitoituksen nostaminen.

Koulutuksesta leikattiin vuosina 2012-2019 opettajien ammattijärjestö OAJ:n mukaan yli 2 miljardia. Yliopistoilta vietiin pelkästään Sipilän hallituksen kaudella yli 300 miljoonaa ja ammattikokouluilta 200 miljoonaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön niille ehdottama 60 miljoonaa paikkaisi aukkoa vain pieneltä osin ja VM:n esittämä 15 miljoonaa vielä vähemmän.

Eläkkeiden, työttömyyspäivärahojen ja muun sosiaaliturvan indeksileikkaukset heikensivät tukea Sipilän hallituksen kaudella keskimäärin kymmenillä euroilla kuukaudessa. Nyt perusturvaan ja pieniin eläkkeisiin on tulossa 20 euron korotus, mutta se koskee vain pienituloisia. Siitäkään ei jää paljon käteen, kun samalla lisätään välillisiä veroja eivätkä pienituloisimmat hyödy ansiotuloveron kevennyksestä. Opintorahaan ei tule vieläkään yleistä korotusta.

Eduskuntapuolueiden tukiin VM kyllä tarjoaa avokätisesti lisää: puoluetuki nousee 29,6 miljoonasta 36,6 miljoonaan, eduskuntaryhmien avustajarahoihin + 40 % ja ministereiden avustajien palkkaamiseen + 77 %.

 

Ilmastoteot?

Hallitusohjelman tavoitteena on hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi. Pelkästään turpeen polton verokevennykset ovat kuitenkin lähes yhtä paljon kuin koko ympäristöministeriön budjetti. Lupaus luonnonsuojelun sadasta lisämiljoonasta on typistynyt neljännekseen.

Liikenneverkon hankkeisiin VM ehdottaa 40 miljoonaa lisää, mutta korjausvelka on 2,5 miljardia – puhumattakaan uusista ratahankkeista. Lupaukset kohtuuhintaisesta asumisesta eivät esityksessä näy.

Kehitysyhteistyöhön VM esittää lisää 72 miljoonaa. Rahoitus on sen jälkeenkin lähes 200 miljoonaa vähemmän kuin ennen Sipilän hallitusta.

 

Menoleikkuri ja aseet

Suurin este budjettilinjan muutokselle on sitoutuminen julkisen talouden tasapainottamiseen vuoteen 2023 mennessä (vain pienin varauksin poikkeukselliseen suhdannekriisiin). Hallitusohjelman mukaan menolisäyksiä voidaan perua, jos tavoitteet työllisyysasteen nostamisesta ja talouden tasapainosta eivät toteudu.

Talouden taantuessa tästä voi tulla iso ongelma, kun menokehys rajoittaa työpaikkojen luomista julkiselle sektorille. Kertaluontoiset investoinnitkin on sovittu rahoitettavaksi pääosin myymällä valtion omaisuutta. Lisäksi vasemmisto taipui hallitusneuvotteluissa siihen, että pääoma- ja yritysverotusta ei kiristetä.

Ongelmia julkiseen talouteen kasaavat myös ilmavoimien HX-hävittäjähankinnat. Elinkaarikustannuksineen yli 30 miljardin euron hankinnasta luopumalla löytyisi lisää rahaa mm. perusturvaan, työllisyyteen, koulutukseen, vanhuspalveluihin, asumiseen ja ilmastotekoihin.

Politiikan suunnanmuutos on vielä monen lukon takana. Avaimet niihin eivät ole Säätytalolla vaan sen ulkopuolella, ay- ja kansalaistoiminnassa.

(Kirjoitus Tiedonantaja-lehteen 8/2019)

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »