Guggenheim-taidemuseohankkeen sopimus hylättävä

30.11.2016

Tässä päätöksessä ei ole kyse niinkään suhtautumisesta taiteeseen ja kulttuuriin kuin siitä, onko taide bisnestä ja onko kaupungin tehtävä tukea yksityistä bisnestä vai huolehtia julkisista palveluista ja edistää ei-kaupallista kulttuuria. Samalla on kyse siitä, ohjaavatko Helsingin päätöksentekoa iso raha, lobbarit ja Helsingin Sanomat – vai asukkaiden mielipiteet ja tarpeet.

Valtuusto hyväksyi tässä kokouksessa äsken talousarvion ja lähivuosien taloussuunnitelman, jotka leikkaavat kaupungin taidemuseon, kulttuurikeskuksen, kaupunginmuseon, kirjastojen, koulujen ja muiden palvelujen määrärahoja. Tätä perusteltiin tiukalla budjettiraamilla ja investointikatolla. Mihin rahapula unohtuu, kun puhutaan Guggenheim Helsinki –taidemuseon rahoittamisesta?

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä on vastustanut Guggenheim-hanketta alusta alkaen. Emme hyväksy miljonäärien ja suurfirmojen museohankkeen tukemista suoraan ja välillisesti yhteensä yli 200 miljoonalla eurolla – samaan aikaan kun kaupungin omia kulttuuri- ja muita palveluja leikataan.

Guggenheim-sopimusta on perusteltu museon rakentamisen ja matkailijoiden tuomilla euroilla, työpaikoilla ja vaikutuksilla Helsingin vetovoimaisuuteen. Jotta näillä luvuilla olisi joku merkitys, pitäisi tietysti verrata, millainen vaikutus on saman summan käyttämisellä joihinkin muihin rakentamisen, kulttuurin ja matkailun hankkeisiin. Näin ei ole tehty.

Esityksen perustana on usko Guggenheim-brändin vetovoimaisuuteen. Mutta vaikka hanketta on valmisteltu jo kuusi vuotta, ei meille ole vieläkään esitetty mitään konkreettista suunnitelmaa museon näyttelytoiminnasta.

Guggenheim toisi Helsingin kulttuuritarjontaan varmasti merkittävän lisän. Mutta jos talouseliittiin kuuluvat museohankkeen ajajat uskovat noihin arvioihin museon kannattavuudesta, miksi he eivät hoida itse sen rahoitusta yksityisellä pohjalla? Tai miksi Sanoma-yhtiön omistajiin kuuluvat Erkon säätiö ja Rafaela Seppälä, Kone-yhtiön Antti Herlin, Nokian ex-johtaja Jorma Ollila, pankkiiri Göran Ehrnroothin säätiö ja Euroopan rikkaimpiin lukeutuva suursijoittaja Poju Zabludowicz eivät huolehdi itse museon rakentamiseen tarvittavia lainoja ja vakuuksia?

Sijoittajien varovaisuuden ymmärtää, kun katsoo Guggenheimin museohankkeiden kaatumisten listaa 2000-luvulla: New Yorkin toinen museo, Guadalajara Mexicossa, Las Vegas, Rio de Janeiro, Tokio, Bukarest, Hong Kong, Vilna, Taiwan, Salzburg, Berliini ja Abu Dhabi ovat jääneet toteutumatta tai suljettu.

Sopimusehdotus takaa Solomon R. Guggenheim –säätiölle lähes 20 miljoonan tuotot lisenssimaksuina, mutta jättää museon rakentamisen ja toiminnan riskit muille, lähinnä kaupungille. Osa ”yksityisenä” mainostetusta rahoituksestakin on kaupungin takaamaa lainaa, jota ei tarvitse edes maksaa kokonaan takaisin sopimuskauden aikana.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä vastustaa esitettyä sopimusta. Mielestämme kaupunki voi sen sijaan osoittaa museolle edullisen tontin, jos Guggenheim-säätiöt vastaavat itse museon rakentamisen ja toiminnan rahoituksesta. Tontti voi olla jokin muukin kuin nyt esitetty. Samalla haluamme lisätä kaupungin taidemuseon ja muun kulttuuritoiminnan rahoitusta. – Ei ole mitään syytä aloittaa kokoomuksen Lasse Männistön täällä esittämää neljättä kierrosta, annetaan kolmannen kerran ratkaista, sanotaan ei Guggenheim-esitykselle.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »