Gryndereille kaavoitetaan jättipotteja

5.2.2015
Eespäin-lehteen 1/2015

Kenen sana painaa, kun Helsinkiin valmistellaan uutta yleiskaavaa ja asemakaavoja? Periaatteessa asukkaita kuullaan, mutta suurin äänivalta näyttää olevan niillä, joita ei kuulemistilaisuuksissa näy: grynderit, pankit, kauppaliikkeet ja muut ison rahan edustajat.

Kuka päätti tavoitteet?

Helsingin maankäyttöä pitkällä aikavälillä ohjaavasta yleiskaavasta on keskusteltu ensin visioiden ja nyt kaavaluonnoksen pohjalta. Mutta sen perustavoitteet on ratkaistu pienessä piirissä.

Moni kaupunkisuunnitteluviraston kuulemistilaisuuksien osallistuja on pettynyt, kun yleistä keskustelua tavoitteista ei ole sallittu ja asukkaat on laitettu lähinnä kartoittamaan, mihin voisi rakentaa lisää. Tavoitteita ei ole käsitelty myöskään kaupunginvaltuustossa, toisin kuin edellistä yleiskaavaa valmisteltaessa, ja vaikka esitin sitä syksyllä aloitteessa, jonka allekirjoitti valtuutettujen enemmistö.

Miten tiivis on tiivis?

Yleiskaavaluonnoksen mukaan 30 vuoden kuluttua Helsingissä on 860 000 asukasta (lisäys 260 000) ja 560 000 työpaikkaa (lisäys 180 000). Helsingistä halutaan tiiviimpi ja tiheämmin asuttu kuin Berliini tai Pietari. Tampereeseen verrattuna asukastiheys olisi kymmenkertainen. Eikö vähempikin tiivistäminen riitä?

Rakentaminen sitoo kaupungin varoja, eikä tuo niitä nopeasti takaisin. Kun velkaantumiseen vedoten palveluja leikataan jo nyt, miten riittävät palvelut rahoitetaan asukasmäärän kasvaessa voimakkaasti? Tai miksi työpaikat ja palvelut keskitetään Suomessa metropolialueelle, kun talous kehittyy verkostomaisesti?

Nakerretaanko Keskuspuisto?

Töölönlahdelta Vantaanjoelle ulottuva Keskuspuisto täytti viime vuonna 100 vuotta. Yleiskaavan luonnoksessa sen länsireunasta leikataan pitkä siivu, kun Hämeenlinnan väylästä tehdään kaupunkibulevardia.

Rakentamista esitetään useille muillekin viher- ja virkistysalueille: Vuosaaren Ramsinniemi, Mustavuoren etelä-osa, Vartiosaari, Tuomarinkylän pellot, Malminkartanon metsä, osa Viikin pelloista ja Malmin puistoalueista… Täydennysrakentaminen uhkaa Herttoniemen tapaan monia aikoinaan hyvin suunniteltuja alueita.

Ensin sai SRV, sitten YIT

Pasilasta kaavoitetaan Helsingille ”toista keskustaa”. Alueelle sopii tavanomaista korkeampi rakentaminen, mutta tavoitteet näyttävät nyt ylimitoitetuilta.

Esimerkiksi Keski-Pasilan keskukseen suunniteltiin alun perin 100 000 – 120 000 kerroneliömetrin rakennusoikeutta. Urakkakilpailussa saatiin vain yksi tarjous, ja rakennusoikeus kohosi yhdessä Pasilan aseman kanssa 193 000 kerrosneliöön.

Kävi samaan tapaan kuin aiemmin Kalasataman keskuksen kohdalla – siellä ainoan tarjouksen teki veroja Luxemburgin kautta kiertävä SRV, Pasilassa oli YIT:n vuoro. Molemmissa rakennusoikeus lähes kaksinkertaistui ja grynderit saivat miljardiurakat.

Joukkoliikenne ja rannat?

Yleiskaavassa puhutaan joukkoliikenteestä ja kaupunkibulevardeista. Samaan aikaan kaavoitetaan kuitenkin lisää moottoriteiden kaltaisia väyliä.

Keski-Pasilan kaava perustuu yksityisautoilun lisääntymiseen, vaikka Pasila on joukkoliikenteen solmukohta. Kaivatun viherväylän sijasta Pasila halkaistaan monikaistaisella väylällä, jonka hinnaksi tulee noin 150 miljoonaa euroa. Yhtä kallista tunnelia puuhataan Kalasataman alle. Lisäksi yleiskaavaan ujutetaan uudelleen Kumpulanlaakson liikenneväylää, joka kaatui aiemmin asukkaiden vastustukseen.

Rantojen suojelun sijasta rakennetaan Rastilan rantametsään ja piskuiseen Koivusaareen, jonka ympärillä täytetään 24 hehtaaria merta. Laajasalossa uhrataan osa Stanvikin hienosta luonto-, virkistys- ja kesämaja-alueesta grynderin alttarille.

Pisara-rataan liittyy isoja bisneshankkeita, joista yhtä markkinoidaan HIFK-hallina. Outoja kuvioita on myös norjalaismiljonäärille Jätkäsaareen saamalla ylikorkealla hotellilla, josta tulikin rakennusluvassa vähän kaavoitettua isompi kaksoistorni ja jonka kongressisiivestä osan maksaa kaupunki. Guggenheim-museolle varattiin tontti ohi normaalin kaavavalmistelun.

Vuosaari ja Östersundom

Valtuustoon on syksyllä tulossa kaupungin energiayhtiön investointiohjelma. Vielä ei ole päätetty uudistetaanko Hanasaaren ja Salmisaaren voimalat vai tehdäänkö 700 miljoonaa kalliimmalla Vuosaareen uusi. Valtuustossa ajettiin kuitenkin jo läpi asemakaava Vuosaaren voimalalle.

Uuden voimalan rajausta muutettiin kesken kaavaprosessin jättämällä pois merkintä Skillbergetin luonnonsuojelualueesta, joka rajautuu Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien muodostamaan Natura-alueeseen. Samalla sivuutettiin Ely-keskuksen lausunto, jonka mukaan tämä rajaus yhdessä vielä kesken olevan Östersundomin kaavan kanssa voi vaarantaa Natura-suojeluvelvoitteet.

Voi kysyä, miksi valtuustossa muut puolueet ovat hyväksyneet lähes kaikki nämä ratkaisut? Tästä huolimatta, tai juuri siksi, on helsinkiläisten syytä ottaa kantaa yleiskaavaan ja asemakaavoitukseen.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »