EVA ja porvarihallitus yksityistämässä palveluja

29.6.2007


Elinkeinoelämän valtuuskunta julkisti kesäkuun lopulla raportin, jossa vaaditaan, että ”kuntasektorin tulisi määrätietoisesti vähentää järjestämiensä palveluiden tuottamista itse ja hyödyntää merkittävästi nykyistä laajemmin yksityisen sektorin ja palvelumarkkinoiden tarjontaa”. Raportissa esitetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen päätavoitteeksi yksityisten palvelumarkkinoiden laajentaminen.

Kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk) vastasi vakuuttamalla tv-uutisissa, että hallitus pyrkii kunta- ja palvelurakenneuudistuksella luomaan kuntasektorille suurempia yksiköitä niin, että kunnat voivat ostaa palveluja nykyistä enemmän yksityiseltä sektorilta.


EVA hamuaa kuntien rahoja

Liikkeenjohdon konsultti Bo-Erik Ekströmin, julkisiin hankintoihin erikoistuneen asianajotoimiston ”Special Partner” Mika Pohjosen ja EVA:n projektipäällikkö Ilkka Haaviston kirjoittamassa raportissa ”Kunnat ja markkinat” (EVA analyysi 2/25.6.2007) tuodaan häpeilemättä esille halu saada yksityisille yrityksille yhä suurempi osa kuntien rahoista.

Raportin mukaan kuntien palvelutuotanto oli 28,7 miljardia euroa vuonna 2005 ja voi kasvaa kymmenessä vuodessa jopa yli 46 miljardiin. Palvelutoiminnasta oli vuonna 2005 ulkoistettu 18 prosenttia ja tätä osuutta EVA haluaa lisätä rajusti. Keinoina tähän esitetään ostopalvelujen lisäämistä, yhteistyötä yksityisten yritysten kanssa sekä kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämistä ja myymistä.


Hallitus ja EU ajavat kilpailuttamista

Raportissa vedotaan porvarihallituksen ohjelmaan, jonka mukaan kunnissa kannustetaan tilaaja-tuottajamallien käyttöönottoa eli kilpailuttamista, laajennetaan mm. palvelusetelijärjestelmän avulla palvelumarkkinoita ja ”varmistaa kilpailupolitiikan keinoin yksityisen ja julkisen palvelutuotannon tasavertaiset edellytykset”.

Hallitusohjelman lisäksi EVA:n raportissa nojataan EU:n komission ja EY:n tuomioistuimen päätöksiin, joiden mukaan kilpailuttamisvelvoite koskee lähtökohtaisesti myös kuntien välisiä hankintoja.

Myös EU:n Lissabonin strategiassa edellytetään yksityisten palvelumarkkinoiden laajentamista. Se on osa globaalia strategiaa, jolla pääoma pyrkii laajentamaan voitontavoittelua uusille alueille.


Pääkaupunkiseudun kokemukset varoittavat

Monissa kunnissa on jo kokemusta siitä, mitä EVA:n ja porvarihallituksen ajama kunnallisten palvelujen kilpailuttaminen tarkoittaa.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kilpailutukseen aluksi osallistuneista yli 20 firmasta on jäljellä enää kaksi ylikansallista suuryhtiötä ja Helsingin kaupunki. Bussilippujen hinnat ovat nousseet, bussivuoroja on vähennetty ja kuljettajien työehtoja on heikennetty.

Tulokset näkyvät Helsingin joukkoliikenteen matkustajamäärien vähenemisenä. Kaupungin sisäisen bussiliikenteen matkustajamäärä on vähentynyt kymmeneksellä, noin 10 miljoonaa matkaa vuodessa.

Myös Helsingin kaupungin ruokapalvelujen kilpailuttamisessa markkinat ovat jakaneet kaksi kansainvälistä suuryhtiötä — Amica ja Sodexho — ja kaupungin liikelaitos Palmia.

Oikeiston rosvoretki Helsingissä

Ylipormestari Jussi Pajunen (kok) on tuonut Helsingin kaupunginhallitukseen esityksen kaupungin toimintojen ja omaisuuden laajasta liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja myymisestä.

Kesälomien ajaksi pöydälle jääneen esityksen mukaan tarkoitus on yhtiöittää energialaitos ja yhdistää se Vantaan Energia Oy:n kanssa, yhtiöittää Helsingin Satama, yhdistää kaupungin liikennelaitos HKL osaksi pääkaupunkiseudulle mahdollisesti muodostettavaa joukkoliikenneyhtiöitä, yhdistää pääkaupunkiseudun vesilaitokset, yhdistää tekstiilipalvelu Uudenmaan pesulayhtiöön sekä yhdistää mahdollisesti myös pääkaupunkiseudun kuntien hankintakeskukset. Lisäksi Pajunen esittää tilakeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä henkilöstökeskuksen muuttamista liikelaitoksiksi. Asunto-osakeyhtiöiden omistus keskitetään esityksen mukaan tilakeskukseen. Lisäksi on tarkoitus luopua ”ydintoimintoihin” kuulumattomista tiloista, joihin luetaan mm. energialaitoksen pääkonttori, Sähkötalo ja osa Tennispalatsin kulttuuritiloista. Ammattikorkeakoulu on jo yhtiöitetty.

Helsinkiläisten verovaroilla rakennettuja palveluja ja kiinteistöjä ollaan näin siirtämässä kaupunginvaltuuston ja lautakuntien hallinnasta bisnesmiehille. Samalla on tarkoitus vähentää mahdollisuuksia käyttää Helsingin Energian ja Sataman tuottoja muiden palvelujen rahoittamiseen.

Asukkaat sivuutettu

Kunnissa ympäri Suomea tehdään kesän aikana päätöksiä kuntapuitelain edellyttämistä toimeenpanosuunnitelmista.
Pääkaupunkiseudun kuntien valtuustojen yhteiskokous juhannuksen alla oli tyypillinen esimerkki siitä, miten asukkaat, henkilöstö ja jopa valtuutetut on sivuutettu niiden valmistelussa. Peruspalvelujen turvaamisen sijasta suunnitelmassa painotettiin palvelujen tuotteistamista ja keskittämistä suuriin yksiköihin. Näin avattiin tietä kilpailuttamisen, yhtiöittämisen ja yksityistämisen laajentamiselle. Henkilöstön palkkauksen ja riittävyyden parantamiseksi ei esitetty mitään.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti suunnitelman palauttamista uudelleen valmisteltavaksi niin, että ennen päätöksentekoa luodaan mahdollisuuksia asukkaiden ja henkilöstön osallistumiselle sekä valmistellaan esitykset peruspalvelujen rahoituksen ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Muut valtuutetut siunasivat kaupungin johtajien valmisteleman suunnitelman, josta ei saanut muuttaa pilkkuakaan.

Kansalaistoiminnalla voi vaikuttaa

Helsingin kouluverkkoa koskevat ratkaisut ovat esimerkki siitä, että asioihin voidaan kuitenkin vaikuttaa kansalaistoiminnalla.

Viime syksynä valtuustossa vain SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastusti koulujen lopettamista ja esitti vaihtoehtona kaupungin koulutiloista perimien markkinaehtoisten vuokrien kohtuullistamista ja koulujen monitoimikäytön kehittämistä siellä, missä lasten määrä vähenee. Muut ryhmät hyväksyivät linjan, jonka perusteella opetusvirasto valmisteli lähes 20 kunnallisen koulun lopettamista ja yksityisten koulujen avaamista osaan näin vapautuvista tiloista.

Lähikoulujen puolesta noussut kansalaistoiminta johti siihen, että valtuusto hyväksyi äänestysten jälkeen lopulta vain kolmen koulun lopettamisen ja kolmen koulun hallinnollisen yhdistämisen.

 

 

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »