Ei ole sattuma, että sosiaalifoorumin ohjelmassa oli tällä kertaa paljon keskusteluja sodasta ja rauhasta. Niistä laajin oli Vapaus valita toisin -yhdistyksen, Rauhanliiton, Rauhanpuolustajien ja Ydin-lehden seminaari Euroopan strategiasta sotien maailmassa.

Akatemiatutkija Timo Miettinen arvioi EU:ssa vahvistuneen ajatuksen strategisesta autonomiasta ja unionista geopoliittisena toimijana. Energiariippuvuus Venäjään on katkaistu ja nyt korostetaan riippumattomuutta Kiinasta. Ei kuitenkaan sellaista irtikytkentää kuin Yhdysvalloissa ajatellaan vaan EU:ssa puhutaan riskien vähentämisestä. Samalla aloitteet, joissa EU:n sotilaallinen toiminta nähty Naton korvaajana, ovat vastatuulessa. Sen sijaan vahvistetaan materiaalista ja puolustusteollista yhteistyötä, kuvasi Miettinen.

 

Miten rauha Ukrainaan?

Loppuuko Ukrainan sota sotimalla? Everstiluutnantti evp. Mika Kerttunen ei pitänyt tätä realistisena. Ei tulla näkemään mitään Berliinin 1945, Saigonin 1975 tai Kabulin 2021 kaltaisia antautumisia. Toisaalta aika ei näytä olevan kypsä rauhan tekemisellekään.

Tähän mennessä esitetyt rauhansuunnitelmat ovat lähinnä kuvauksia sodan jälkeisestä ajasta. Ne eivät kerro, miten sinne päästään, kuten tulitauko, aselepo, joukkojen loitontaminen, kansainvälinen valvonta, neuvottelut ja rauhansopimus.

 

Ydinaseiden uhkat

Venäjä pyrkii ydinasepuheilla pitämään USA:n ja Naton poissa Ukrainan sodasta. Tilanne ydinasesopimusten osalta alkoi kuitenkin heikentyä jo aikaisemmin.

Ydinaseiden vastaisen normin heikentyminen näkyy myös Suomessa, sanoi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin vanhempi tutkija Tytti Erästö.

– Ydinaseet nähdään nyt osana Suomen turvallisuutta, mikä on radikaali muutos. Nato-jäsenyys ei kuitenkaan edellytä osallistumista ydinpelotteeseen, hän muistutti.

Esimerkiksi Norja ei osallistu ydinaseharjoituksiin, mutta Suomella ei ole tällaista periaatelinjaa. Norja on myös ollut rajauksia ylilentoihin ja sotaharjoituksiin maan pohjoisosassa, lähellä Venäjää.

Erästön mielestä ydinaseriisunnan tavoitteiden ja ydinaseisiin nojaamisen välillä on sovittamaton ristiriita. Hän piti tärkeänä, että Suomen ydinenergialakiin sisältyvä kielto ydinaseiden tuomisesta Suomeen ei vesity Yhdysvaltojen kanssa valmisteltavalla kahdenvälisellä DCA-puolustussopimuksella.

Seminaarin keskustelussa nousi esille myös idea kampanjasta DCA-neuvotteluissa esillä olevaa Yhdysvaltojen sotilastukikohtien Suomeen sijoittamista vastaan. Neuvottelujen lähtökohtana on Norjan tyyppinen sopimus, joka tarkoittaisi Suomen suvereniteetin kaventamista luovuttamalla USA:n hallintaan ja sen lakien alaisuuteen alueen tai alueita, joille se sijoittaa aseita, rakenteita ja joukkoja.

 

Uusi Ety-prosessi?

Venäjän rikollinen hyökkäys Ukrainaan on myös eurooppalaisen yhteisen turvallisuusarkkitehtuurin epäonnistuminen, arvioi Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.

Kylmän sodan jälkeen turvallisuusjärjestelmää rakennettiin niin, että vain osa Euroopan maista oli mukana. Kylmän sodan loppua tulkittiin liikaa ideologisesta näkökulmasta, unohdettiin reaalipolitiikan ja geopolitiikan merkitys. Tästä seurasi jännitteitä, joita ei pystytty yhdessä käsittelemään ja jotka eivät häviä sillä, että Putin poistuu.

Geopoliittinen etupiiritaistelu kärjistyi sitten Ukrainassa. Oli onnetonta, että Ukrainalle ei sallittu sellaista integraatioratkaisua, jolla Suomi aikoinaan teki sopimukset sekä EEC:n että SEV:n kanssa, Kangaspuro totesi.

– Eurooppaan ei tule rauhaa eikä vakautta, ellei Venäjää saada integroitua ja turvallisuusongelmia ratkota rauhanomaisin keinoin. Ydinaseisiin ja sotilaalliseen pelotteeseen perustuva turvallisuuspolitiikka ei ole koskaan tasapainossa. Toinen osapuoli pyrkii aina vastaamaan pelotteeseen lisäämään omaa pelotettaan.

Tarvitaan visio koko Euroopan ja kaikki Ety-järjestön jäsenet kattavasta uudentyyppisestä turvallisuusjärjestelmästä, johon pyritään. Ilman sitä juutumme sotaan ja vastakkainasetteluun. Helsingin hengen rakentaminen ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä, Kangaspuro katsoo.

Tässä on haastetta Suomen ulkopolitiikalle, onhan Suomi Ety-järjestön puheenjohtajamaa 2025, kun tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin kokouksesta.

(Artikkeli Tiedonantaja-lehdessä 8/2023. Kuvassa vasemmalta lukien Laura Lodenius, Markku Kangaspuro, Tytti Erästö, Mika Kerttunen ja Timo Miettinen.)