Esperi Care, bisnesvoitot ja sote

27.1.2019

 

”Emme ole kuulleet hiljaisia viestejä”, selittää Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni, kun valvontaviranomainen Valvira määräsi keskeyttämään Esperin Kristiinankaupungin yksikön toistuvien hoito- ja turvallisuusongelmien takia. Toimitusjohtajalla on aika erikoinen käsitys viestien ”hiljaisuudesta”, kun työntekijät ovat uhanneet lakolla, omaiset ovat valittaneet ja Valvira on jo pari vuotta kiistellyt Esperin kanssa henkilöstömitoituksista.

Oikeampi selitys lienee se, että Esperi Caren johto on kuunnellut mieluummin muita viestejä, joilla yhtiö on kasvattanut omistajiensa voittoja ja samalla johtajien omia tuloja. Esperi Caren suurimmat omistajat ovat brittiläinen sijoitusyhtiö ICG ja vakuutusyhtiö Ilmarinen, jotka haluavat sijoituksilleen mahdollisimman hyvän tuoton. Toimitusjohtaja Aarnio-Isohanni puolestaan on tienannut yli 580 000 euroa vuodessa sillä, ettei kuuntele ”hiljaisia viestejä”. Kauppalehden mukaan hän omistaa itse  kymmenen prosenttia yhtiöstä.

Ammattiliitot Super ja Tehy ovat kertoneet muidenkin yksityisten hoito- ja hoivayritysten, kuten Attendon ja Mehiläisen, henkilöstömitoituksen riittämättömyydestä. Hoitajapulaa on peitelty niin Esperissä kuin muissakin yhtiöissä kirjaamalla työvuoroihin ”haamuhoitajia”. Ympäri maata on ilmennyt puutteita myös perushoidossa, lääkehuollossa ja potilasturvallisuudessa.

Rakenteellinen ongelma

Kyse ei ole vain yksittäisistä tapauksista vaan rakenteellisesta ongelmasta. Kun kunnat tavoittelevat ”säästöjä” kilpailuttamalla ja ulkoistamalla palveluja yhtiöille, jotka tavoittelevat mahdollisimman suurta voittoa omistajilleen, on seurauksena jatkuva paine karsia henkilöstömenoista ja alimitoittaa hoitopalveluja. Tässä suhteessa on syytä kysyä myös kuntien vastuuta. Eikä vain Kristiinankaupungissa vaan muuallakin.

Miksi satoja miljoonia euroja vuodessa ylijäämää tekevä Helsinkikin on ulkoistanut monia hoivapalveluja Esperi Carelle ja muille sote-yhtiöille? Ja hoitajamitoitusten ongelmat koskevat myös kuntien omia palveluja, kuten esimerkiksi Helsingin Haartmanin päivystyssairaalan henkilöstön varoitukset potilasturvallisuuden vaarantumisesta kertovat.

Tiukkojen hoitajamitoitusten ja laatukriteerien puuttuminen lainsäädännöstä on yhdessä kuntien rahoituksen leikkaamisen kanssa johtanut siihen, että vanhusten, vammaisten ja muiden hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien kustannuksella voi tehdä liikevoittoja. Tästä on puhuttu jo vuosikausia, mutta hallitukset eivät ole halunneet estää tällaista epäinhimillistä bisnestä.

Mitä Esperi tänään, sitä sote-uudistus huomenna?

Sipilän ja Orpon hallituksen ajama sote-uudistus laajentaisi nyt esille tulleet ongelmat koko julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Sote-palvelujen siirtäminen kokonaan pois kunnilta, palvelujen tilaajan ja tuottajan eriyttäminen, jatkuva kilpailuttaminen ja menoleikkurit uhkaavat johtaa yhä laajemmin siihen, mitä nyt on nähty Kristiinankaupungissa. Hallituksen sote-esityksen mukaiset ”asiakassuunnitelmat” eivät takaa palvelujen käyttäjille käytännössä mitään oikeuksia. Eikä maakunnissa olisi edes nykyisenkaltaista aluehallintoviranomaisten valvontaa.

Esperi Caren tapaus on hälyttävä esimerkki siitä, miten vähän perusoikeudet hyvästä hoidosta ja huolenpidosta painavat markkinaehtoisissa sote-palveluissa ja yhtiöiden muka toteuttamassa ”omavalvonnassa”.

Jos Esperi Caren ahneesta voitontavoittelusta ja sen järkyttävistä seurauksista jotain otetaan opiksi, niin hallituksen sote-lakipaketti on syytä hylätä ja valmistella uudistus niin, että perusoikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin ei alisteta liikevoitoille.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »