Eroon palvelujen alibudjetoimisesta

28.1.2009

Eroon palvelujen alibudjetoimisesta

Näin isossa organisaatiossa ja muuttuvissa oloissa sattuu
tietysti aina joitain menojen muutoksia budjetoidusta. Tässä esityksessä näkyy
kuitenkin myös eräs Helsingin talouden ja budjettikäytännön rakenteellinen
vinoutuma. Se on erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuva
alibudjetoiminen.

 

Kuten valtuutettu Mäki totesi, sosiaalivirastolle esitetään
yli 20 miljoonan euron ylitysoikeutta budjettiin varattuihin määrärahoihin.
Terveyspalvelujen osalta päätettiin niin ikään yli 20 miljoonan euron
ylitysoikeudesta jo viime vuoden lopulla.

 

Kyse ei ole mistään satunnaisista virhearvioista. Viime
valtuustokaudella sosiaali- ja terveyspalvelujen menot ylittivät budjetoidun
keskimäärin noin 60 miljoonalla vuosittain, yhteensä noin 245 miljoonalla
eurolla.

 

Tässä on kyse on tietoisesti alibudjetoimista, ja se on
lainvastaista. Tämä alibudjetoiminen estää palvelujen tarpeiden mukaista
järjestämistä ja kehittämistä. Samalla se pakottaa työntekijät jatkuvaan töiden
ylikuormitukseen. Monille asukkaille se on merkinnyt palvelujen saannin
vaikeutumista ja jopa pakkoa hakea palveluja yksityisiltä yrityksiltä.

Alibudjetoimisesta eroon pääseminen on uuden valtuuston
isoimpia haasteita. Helsingin talouden ylijäämäisyys osoittaa, että tässä on
kyse poliittisista valinnoista. Viime vuoden osalta kaupungin virastojen ja
liikelaitosten yhteenlaskettu tulos on meille jaetun ennusteen mukaan noin 250
miljoonaa.

 

Peruspalvelujen alibudjetoimisen lopettaminen on merkittävä
keino, jolla kaupunki voi torjua lamaa ja elvyttää. Työpaikkojen luominen
kunnallisiin palveluihin on nopeampia ja tehokkaimpia tapoja elvyttää. Tässä ei
tarvita pitkiä tuotekehittelyjä eikä usein suuria investointeja vaan kaupungin
palveluissa on valmiina suunnitelmat, tehtäviä, organisaatio jne, joihin
voidaan työllistää.

 

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »