Emme hyväksy asukkaita kuulematta esitettyä Länsi-Sipoon pakkoliitosta

21.6.2006

SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa asukkaita kuulematta valmisteltua Länsi-Sipoon pakkoliittämistä Helsinkiin.

Kuntien väliset rajat ovat tietysti historiallisia eikä niitä ole hakattu kiveen. Kaupunginhallituksen esityksen valmistelussa on kuitenkin sivuutettu kokonaan se, että kuntien hallinto on lain mukaan nimenomaan asukkaiden itsehallintoa.

Kuntalain mukaan ”valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan” (27 §). Lisäksi ”kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista…”(29§)

Tätä kuntajaotuksen muuttamista koskevaa esitys on valmisteltu salaisesti — ikään kuin tässä olisi kyse jostain yrityskaupasta eikä asukkaiden itsehallinnosta. Siitä on neuvoteltu kaupungin nimissä myös valtioneuvoston kanssa ilman, että valtuusto tai edes kaupunginhallitus olisi siihen antanut valtuuksia. Miksi asukkaat niin Helsingissä, Sipoossa kuin Vantaalla on sivuutettu asian valmistelussa? Tällainen asukkaiden sivuuttaminen ja valtion pakkokeinojen käyttö ei ole omiaan luomaan hyviä lähtökohtia aluetta koskeville tuleville ratkaisuille.

Kuntajakolain tarkoituksena ei ole oikeusvaltiolle vieras vahvemman oikeuden toteuttaminen. Tässä päätösesityksessä asiaa tarkastellaan kuitenkin yksipuolisesti vain Helsingin laajentamisen lähtökohdista. Sipoolaisten näkökulmasta kuntajakolaissa säädetyt edellytykset kuntajaon muuttamiselle tuskin täyttyvät. Lain mukaan muutoksen toteuttamiselle pitäisi olla erityisen painavat perusteet.

Onko Helsingin tai joidenkin rakennusliikkeiden pyrkimys saada lisää rakennusmaata tällainen erityisen painava peruste? Sitä voi perustellusti epäillä tilanteessa, jossa Helsingillä on omalla alueellaan suuria rakentamattomia alueita ja vasta suunnitteluvaiheessa olevia asuntoalueita yhteensä kymmenille tuhansille asukkaille. Voi kysyä, onko myöskään helsinkiläisten etujen mukaista ahnehtia samaan aikaan vielä lisää alueita, joille kaupungin pitäisi rakentaa palvelut, kun nykyistenkään asukkaiden palvelut eivät ole kunnossa? Esimerkiksi täällä erääksi perusteluksi esitettyyn Itä-Helsingin kehittämiseen on kaupunginhallituksen ryhmillä ollut tähänkin asti mahdollisuudet, mutta ne ovat päinvastoin heikentäneet monia palveluja.

Pääkaupunkiseudulla tarvitaan kuntien yhteistyötä muun muassa maankäytön, asuntopolitiikan, joukkoliikenteen ja elinkeinopolitiikan suunnittelussa. Talouden ja hallinnon keskittäminen yhä suurempiin yksiköihin edustaa kuitenkin vanhaa ajattelua. Metropoli-ideaa voidaan toteuttaa myös uudenlaisella verkostomaisella yhteistyöllä. Pääkaupunkiseudun kasvun kiihdyttämiseen liittyy myös muuta Suomea koskevia aluepoliittisia ongelmia.

Kaupunginhallituksen esityksen mukaan Länsi-Sipoota havitellaan pääosin pientalovaltaiseen asuntorakentamiseen. Ainakin ranta-alueista havitellaan ilmeisesti Helsingille omaa Eastendiä, jonne köyhillä ei olisi asiaa. Kun alueen pohjoisempiin osiin puuhataan metron jatkamista, voi epäillä, miten hyvin Sipoonkorven ja muut alueen luonto- ja virkistysarvot voidaan turvata. Ainakaan kaikki Helsingin omat kaavaratkaisut eivät lupaa hyvää.

SKP:n ja asukaslistan ryhmän piirissä on joltain osin erilaisia mielipiteitä alueliitoksista. Yhtä mieltä olemme kuitenkin siitä, että vastustamme pakkoliitoksia. Emme hyväksy salailuun perustuvaa epädemokraattista päätöksentekoa. Kunnallisen itsehallinnon ja demokratian sivuuttaminen tässä ratkaisussa olisi myös väärä viesti siitä, miten Helsingissä suhtaudutaan valtion rooliin juuri nyt kun hallitus valmistelee lakiesityksiä kunta- ja palvelurakenteiden muutoksesta.

Asukkaiden sivuuttaminen ja kunnallisen itsehallinnon loukkaaminen ovat ensisijaiset perusteet, joiden takia SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa tätä esitystä kuntajaotuksen muuttamisesta.
Esitän, että kaupunginvaltuusto päättää hylätä esityksen ja velvoittaa kaupunginhallituksen jatkamaan neuvotteluja Sipoon ja Vantaan kanssa yhteisymmärryksessä tehtävistä ratkaisuista.

© 2024 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »