Elanto uhrattiin kaupan keskittymisen alttarille

Elanto perustettiin lähes 100 vuotta sitten työväen itsenäiseksi osuusliikkeeksi ja vaihtoehdoksi voitontavoitteluun perustuvalle kaupankäynnille. Elanto on hyvä brändi, tavaramerkki, joka on palvellut laajemminkin pääkaupunkiseudun asukkaita. Nyt nämä työväen osuusliikkeen perinteet ja saavutukset uhrataan kaupan keskittymisen alttarille.

Elannon jäsenistöä ja edustajistoa kuulematta sovitussa Elannon sulauttamisessa Helsingin osuuskauppaan ei ole kyse osuusliikkeiden yhteistyöstä vaan Elannon lopettamisesta ja pilkkomisesta. Pääosa Elannon omaisuudesta ja liiketoiminnasta siirtyy kilpailevalle porvarilliselle S-ryhmälle, osa Tradeka-yhtymälle.
 
Kaupan keskittyminen ei ole kuluttajien etu. Tätä kuvastaa se, että fuusiossa jätetään uuden liikkeen ulkopuolelle kaikki Elannon lähikaupat, 46 Siwaa. HOK-Elanto -fuusiolle esitetyissä perusteluissa on sivuutettu jäsenten ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja osuustoiminnan uudet haasteet mm. kaupan yhteiskuntavastuun, reilun kaupan ja ekologisen kestävyyden alalla. 

Työväenliikkeen ja osuustoiminnan periaatteet on sivuutettu porvarilliselle kilpailukykyideologialla ja ”suuruuden ekonomian” korostamisella. Tämä näkyy muun muassa siinä, että uudelle osuusliikkeelle sovituista säännöistä on jätetty pois kaikki maininnat osuusliikkeen jäsenten edunvalvonnasta ja osuustoiminta-aatteesta. Käytännön toiminta hoidetaan osakeyhtiöissä S-ryhmän valtakunnallisessa komennossa ja HOK-Elanto on lähinnä omaisuutta hallinnoiva holding-yhtiö, jos aina sitäkään.

Ei taloudellista pakkoa

Mitään taloudellista pakkoa Elannon pilkkomiseen ja lopettamiseen ei ole.
Elanto on selviytynyt velkasaneerauksesta, toiminta on kannattavaa ja Elannon varat ovat 100 miljoonaa euroa. Jäsenten maksamaan osuusmaksuun – joka on nykyisin 35 euroa – verrattuna varat ovat noin 20-kertaiset. Elannolla on hyvät perinteet ja niihin laajasti sitoutunut jäsenistö ja henkilöstö.

Elannon sopimuspohjainen yhteistyö muun osuusliikkeen kanssa on antanut mahdollisuuden hyödyntää myös suuruuden ekonomiaa hankinnoissa, markkinoinnissa, hallinnossa ja kuljetuksissa. Tässä yhteistyössä Elanto on säilyttänyt itsenäisyytensä – toisin kuin HOK-fuusiossa.

Kaikki tämä olisi antanut hyvät edellytykset pärjätä myös kilpailussa Suomen markkinoille tulevien ulkomaisten kauppaketjujen kanssa. Nytkin Elannon vähittäistavarakaupat ja ravintolat tekevät hyvää tulosta, vaikka maan talous on kääntynyt lamaan ja ensimmäiset ulkomaiset kaupat ovat jo tulleet Suomeen.
 

Elannon jäsenet menettävät
 

Elannon hallituksen mukaan fuusion kertaluontoiset kulut ovat 20 miljoonaa euroa ja hyödyt  vain 10 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä hyöty alkaisi kertyä vasta kahden vuoden kuluttua ja vastaa alle prosenttia HOK-Elannon liikevaihdosta. Arvio fuusion hyödyistä voi sitä paitsi osoittautua aivan liian optimistiseksi.

Jo nyt voi pitää selvänä, että Elanto menettää osan asiakkaista ja jäsenistä Tradekalle. Muun muassa kilpailuviranomaisten vaatimusten ja Tradekan kanssa tehtyjen sopimusten irtisanomisen takia Elannolta siirtyy Tradekalle 46 Siwaa, yksi Valintatalo sekä Seurahuone ja Olympia -hotellit ravintoloineen. Monille Ykkösbonuskortti yhteistyösopimuksineen on edullisempi kuin S-etukortti. Tradeka on ilmoittanut perustavansa Helsinkiin nopeasti lisää Valintataloja, jotka kilpailevat asiakkaista elantolaisille tutulla konseptilla. Lisäksi HOK-Elantoa rasittavat Espoon Ison Omenan ja Leppävaaran kaltaiset kalliit ja päällekkäiset investoinnit.

Monille elantolaisille on fuusion jälkeen tietysti kyse valinnasta työväenliikkeen ja porvarillisen aatemaailman välillä. Joillekin taas valinnasta sosiaalisten ja ekologisten arvojen ja toisaalta kovien kaupallisten arvojen välillä.
 

Myös työntekijät menettävät
 

Fuusioon liittyy myös Elannon työntekijöiden kannalta monia kysymysmerkkejä. 

Mitä tapahtuu fuusion jälkeen alkavaksi ilmoitetuissa YT-neuvotteluissa? Vaikka kaupan alalla on varmasti jatkossakin tarvetta työntekijöistä, lisää yksipuolinen kilpailukykyideologian korostaminen paineita osa-aikaisten ja pätkätöiden osuuden kasvattamiseen entisestään. Entä miten käy Elannon työntekijöiden sairauskassan, jollaista HOK:ssa ei ole?

Ainakin vaikutusmahdollisuuksien kannalta fuusio merkitsee heikennystä, kun työntekijät eivät saa enää edustusta osuusliikkeen hallitukseen.
 

SDP ja VAS hylkäsivät työväenaatteet
 

Erityisesti Elannon sosialidemokraateilta ja vasemmistoliittolaisilta on syytä kysyä, miksi heidän edustajansa hyväksyivät yksimielisesti työväen osuustoiminnan lopettamisen ja Elannon varallisuuden lahjoittamisen kilpailevalle porvarilliselle S-ryhmälle? Miksi sosialidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset hylkäsivät Elannossa yhteistyön Tradekan kanssa ja vähät välittivät siitä, mikä on heidän vastuunsa koko maassa kattavasti muun muassa lähikaupan palveluja tarjoavan työväen osuusliikkeen tulevaisuudesta?

Muiltakin edustajiston ryhmiltä jäi vastaamatta siihen, miksi hylätä itsenäinen Elanto kun sen olisi voinut säilyttää ja samalla käyttää hyväksi muun osuusliikkeen kanssa jo nyt tapahtuvan yhteistyön antamia ketju-, hankinta- ja markkinointietuja?

Elannon pilkkominen ja lopettaminen on historiallinen päätepiste sille linjalle, jolla tätä työväen osuusliikettä on sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton johdolla vähä vähältä irrotettu työväenliikkeestä, sen omaisuutta myyty alihintaan, maineikkaan Elannon Leipätehtaan kaltaisesta omasta tuotannosta luovuttu ja jopa Elannon nimi häivytetty katukuvasta. 

Vaihtoehtona Elannon sulauttamiselle porvarilliseen S-ryhmään olisi ollut kommunistien ja sitoutumattomien edustajiston ryhmän esittämä Elannon toiminnan jatkaminen itsenäisenä osuusliikkeenä ja sen yhteistyö ennen muuta Tradeka-yhtymän kanssa (Ketjuetu, Palveluetu, Restel), mutta kuljetuksissa ja hankinnoissa myös S-ryhmän kanssa olemassa olevan Inex Partners -yhteistyön puitteissa.

Marraskuussa edessä olevissa HOK-Elannon uuden edustajiston vaaleissa valitulla edustajistolla on tietysti joitain mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten toiminta HOK-Elanto -fuusion jälkeen jatkuu. Työväen osuustoiminnan perinteitä jatkamaan jää kuitenkin enää Tradeka-yhtymä, jonka edustajiston vaaleissa ensi vuoden maaliskuussa on syytä olla liikkeellä Tradekan itsenäisyyden säilyttämiseksi. Elannon tie ei saa olla Tradekan tie.