Eläkeputken poisto ei luo työpaikkoja

5.12.2020

 

Hallitus valmistelee ns. eläkeputken poistamista. Se on osa pakettia, jonka on tarkoitus lisätä työllisyyttä 10 000:lla. Miksi sosialidemokraattien johtama hallitus haluaa lopettaa eläkeikään lähestyvien työttömien ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät, jotka suojaavat heitä putoamiselta pelkän peruspäivärahan varaan?

Pääministeri Sanna Marinin on korostanut hallituksen tekevän päätökset aina parhaaseen mahdollisuuden tutkimustietoon perustuen. Erikoistutkija Pertti Honkasen mukaan eläkeputken poistamisen perusteluna esitetyissä valtiovarainministeriön muistiossa ja VATT:n selvityksessä ei ole kuitenkaan mitään laskelmia siitä, miten työllisyys tai työttömyys muuttuu kokonaisuutena, koko väestön tasolla.

Eläkeputken poistaminen vaikuttaisi epäilemättä jonkin verran vanhimpien työntekijöiden työpaikkojen säilymiseen, vaikka ei se niitäkään turvaa esimerkiksi Kaipolan tehtaan kaltaisissa joukkoirtisanomisissa. Yleisen työllisyyden lisääntymisen sijasta eläkeputken poistamisen suurin vaikutus olisi kuitenkin pitkäaikaistyöttömäksi joutuvien yli 61-vuotiaiden tulojen romahtaminen ja nuorempien työntekijöiden työllisyyden vaikeutuminen. Eihän eläkeputken poistaminen luo työpaikkoja. Se olisi 90-luvun laman virheiden toistamista, jonka erityisesti vasemmisto on luvannut hallituksessa torjua.

Työttömyysturvan leikkaamista

Eläkeikää lähestyvien työntekijöiden kannalta varmaa eläkeputken poistamisessa on vain se, että tulot vähenevät dramaattisesti, jos joutuu pitkäaikaistyöttömäksi. Hallituksen kaavailut muutosturvan parantamisesta eläkeputken poistamisen yhteydessä, tuskin helpottavat merkittävästi eläkeikää lähestyvien palkkaamista. Onhan yli kuusikymppisten jo pitkään ollut lähes mahdoton saada työpaikkaa.

Tutkimustiedon sijaan eläkeputken poistamisen valmistelu näyttääkin perustuvan siihen, että työnantajat sitä vaativat. Työnantajien kustannukset vähenevät, jos ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät putoavat peruspäivärahalle, joka rahoitetaan kokonaan valtion varoista toisin kuin ansiosidonnainen, josta osa tulee työnantajien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista.  Ja kun perusturvalla ei tule toimeen, kasvavat valtion asumistuki- ja toimeentulotukimenot.

Honkanen muistuttaa lisäksi siitä, että ”mitä suurempi on työttömien reservi eli ’teollisuuden vara-armeija’, sitä kovempi kilpailu työpaikoista on ja sitä helpompi työnantajien on hillitä palkkavaatimuksia ja muita työntekijöiden asemaan vaikuttavia vaateita”.

Eläkeputken poistaminen nojaa samaan ajatusmalliin kuin työttömien aktivointimalli, jonka mukaan uhka työttömyysturvan heikentymisestä saa työttömät töihin. Ikään kuin ongelmana eivät olisikaan työpaikkojen vähyys ja vähäiset investoinnit, kun kapitalistit rohmuavat suurimman osan yritysten voitoista itselleen osinkoina ja sijoittavat reaalisen talouden sijasta keinotteluun. Suomessa ongelmana ei todellakaan ole työvoiman vaan työpaikkojen tarjonnan vähäisyys.

Missä uudet työpaikat?

Työpaikkoja ei synnyt työttömyysturvaa heikentämällä. Niitä syntyy investoimalla uutta arvoa luovaan tuotantoon, koulutukseen ja tutkimukseen. Näitä investointeja tarvitaan kiireellisesti myös talouden ekologisen rakennemuutoksen toteuttamiseksi. Osoittamalla kunnille lisää rahoitusta voidaan nopeasti lisätä työllisyyttä monissa peruspalveluissa, joiden parantaminen on muutenkin välttämätöntä. Työllisyyden lisäämiseen löytyy monia muitakin keinoja, kuten työajan lyhentäminen, palkkatuella työllistäminen ja ikääntyvien työntekijöiden osa-aikatyön tukeminen.

Näin itsenäisyyspäivän aattona voi todeta, että eläkeputkea koskevissa ratkaisuissa on kyse siitä, arvostetaanko työelämän veteraaneja ja heidän oikeuttaan toimeentuloturvaan.

© 2021 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »