Ei Suur-Helsingille – kyllä lähipalveluille, seutuyhteistyölle ja demokratialle

31.1.2011

Suomen kommunistisen puolueen ja Helsinki-listojen ryhmä vastustaa Helsingin ja Vantaan yhdistämistä. Suur-Helsingin puuhaaminen ei ole lähtenyt asukkaiden tarpeista vaan kansainvälisten suuryritysten, kauppakamarin, gryndereiden, porvarihallituksen ja Helsingin johtavien virkamiesten pyrkimyksistä. Tätä kuvaa se, että meille jaetusta yli 700 sivun selvityksestä ei löydy arvioita asukkaiden palvelujen kehittämisen tarpeista eikä mitään konkreettista siitä, miten Suur-Helsinki vaikuttaisi palvelujen saatavuuteen eri alueilla ja eri väestöryhmien kannalta.

Kuntaliitos on ”Troijan hevonen”, jonka avulla yritetään ajaa läpi ns. Pajusen listasta tuttua lähipalvelujen karsimista, työntekijöiden vähentämistä ja palvelujen yksityistämistä. Suur-Helsinki innolla ajavan Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen mukaan nykyisen ”tiheän palveluverkon byrokratian räjäyttäminen ja pakollinen karsiminen onnistuu vain, jos pannaan kaikki uusiksi” (19.9.2010).

Oikeastaan ainoa asia, joka käy meille jaetusta yli 700 sivun aineistosta selväksi, on se, että Helsingin ja Vantaan yhdistämisellä ei saavuteta juuri mitään sellaista etua asukkaille, jota ei voida toteuttaa jo nyt kuntien yhteistyöllä. Palveluja voidaan jo nyt järjestää yli kuntarajojen. Palvelujen osalta kuntaliitoksen varsinaisena tavoitteena näyttääkin olevan palvelurakenteiden muuttaminen niin, että lähipalveluja lopetetaan ja henkilöstöä vähennetään.

Kuntaliitosta on perusteltu erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisellä. Juuri nämä asiat ovat kuitenkin sellaisia, joissa tarvitaan laajempaa, koko pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyötä. Helsingin ja Vantaan yhdistämisellä pikemminkin vaikeuttaa kuin edistää tätä seutuyhteistyötä. Pahimmillaan se voi voimistaa seudun eriytymistä, kun esimerkiksi Espoo ja Kauniainen kulkevat eri suuntaan tai Suur-Helsingin sisällä, kun lähipalveluja vähennetään.

Helsingin Sanomien pääkirjoittaja perusteli kuntaliitosta esimerkiksi sillä, että tiet eivät pääty kuntien rajoille ja Suur-Helsinki tuo etua joukkoliikenteen käyttäjille. Todellisuudessa joukkoliikenteestä päätetään jo nyt Helsingin seudun kuntayhtymässä – eivätkä tiet pääty myöskään Vantaan rajoille. Sama koskee muitakin seudullisia palveluja.

Helsingin seudun kauppakamari on vedonnut meihin valtuutettuihin kannanotolla, jossa se kertoo kiitettävän avoimesti, miksi kuntaliitos pitäisi tehdä. Kauppakamarin mukaan sillä voidaan leikata palveluista noin 370 miljoonaa, ”tehostaa pääomien kiertoa” myymällä kuntalaisten omaisuutta 2 – 3 miljardilla eurolla, ”vapauttaa” energialaitoksiin sidottuja pääomia eli yksityistää niitä, fuusioida asuntoyhtiöt sekä kilpailuttaa, yhtiöittää ja yksityistää kuntalaisten yhteistä varallisuutta. Rakennusliikkeet puolestaan havittelevat lisää suuria rakennuskohteita muun muassa Helsingin ja Vantaan rajan viheralueiden vyöhykkeestä.

Kuntien palvelujen karsimiselle ja yksityistämiselle ei saa asukkaiden enemmistön tukea. Onko tässä syy siihen, että kaupunginhallituksen esityksessä ei ole vieläkään mitään konkreettista siitä, miten lisätään asukkaiden päätösvaltaa erityisesti palveluja koskevissa ratkaisuissa – esimerkiksi osallistuvan budjetoimisen ja kaupunginosavaltuustojen kautta? Perustuslain mukaan kunnallisen demokratian pitäisi kuitenkin olla nimenomaan asukkaiden itsehallintoa. Selvityksessä korostettu palvelurakenteiden ja muiden muutosten toteuttaminen nopealla aikataululla ja jo ennalta tehtyjen suunnitelmien mukaisesti tarkoittaisi sekin asukkaiden sivuuttamista.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmän mielestä ei tarvita enää lisää selvityksiä kuntaliitoksesta. Sen sijaan tarvitaan toimia lähipalvelujen turvaamiseksi, palvelujen jatkuvan alibudjetoimisen lopettamiseksi, henkilöstön määrän lisäämiseksi ja osallistuvan demokratian kehittämistä. Sen sijaan, että maan hallitus painostaa kuntaliitokseen, pitäisi hallituksen vahvistaa kuntapalvelujen rahoitusta esimerkiksi palauttamalla leikattuja valtionosuuksia ja lopettamalla pääomatulojen verovapaus kunnallisverotuksessa. Lisäksi Helsingin seudulle tarvitaan vaaleilla valittava demokraattinen seutuvaltuusto, jonka alaisuuteen kootaan nykyinen hajanainen ja epädemokraattinen seutuyhteistyö.

On hyvä, että Vantaalla harkitaan asiaa omista, vantaalaisten palvelujen ja demokratian lähtökohdista. Samoin kuin se, että täällä on jo otettu esille myös vaihtoehtoja kuntaliitokselle, muun muassa valtuutettujen Heinäluoma ja Torvalds puheenvuoroissa. Valitettavasti niissä ei kuitenkaan otettu selvää kantaa kuntaliitokseen. Kannatan valtuutettu Hurun esitystä, jonka mukaan selvitys merkitään tiedoksi ja todetaan, että se ei anna aihetta jatkotoimiin.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »