Ei kurjistamiselle, kyllä demokratialle

Ei kurjistamiselle, kyllä demokratialle – Kreikassa, ja myös Euroopassa

Kreikassa ensi viikon sunnuntaina järjestettävässä kansanäänestyksessä on kyse Kreikan ja samalla Euroopan suunnasta. Vaihtoehtoina ovat kurjistaminen ja koveneva autoritaarinen komento – tai leikkauspolitiikan hylkääminen ja demokratian vahvistaminen.

Euroryhmän johtajat ja Kreikan velkojat ovat vaatineet Syrizan johtamaa hallitusta jatkamaan samaa politiikkaa, joka on jo kuuden vuoden aikana osoittautunut tuhoisaksi ja jonka kreikkalaiset hylkäsivät vaaleissa. Kiistassa velkaohjelmasta ei ole kyse siitä, sopeuttaako Kreikka talouttaan, vaan euroryhmän ja etenkin Kansainvälisen valuuttarahaston johtajat halusivat sanella Kreikan hallitukselle sen, millaista sisäpolitiikkaa Kreikan tulee noudattaa.

Mitä muuta kuin demokratian halveksimista on se, että euroryhmä ei halunnut antaa Kreikan hallitukselle edes aikaa kysyä kansan mielipidettä?

Politiikkaa talouden valekaavussa

Kreikan hallitus oli valmis pitkälle meneviin myönnytyksiin velkaohjelmassa, mutta halusi panostaa leikkaamisen sijasta keinoihin, jotka antavat kriisivuosien aikana yli neljänneksellä pudonneen kansantaloudelle elpymisen mahdollisuuksia. Se ei halunnut heikentää enää lisää pieni- ja keskituloisten toimeentuloa ja esitti veronkiristyksiä suurituloisille, rikkaille ja yrityksille. Kuvaavaa on, että kun Kreikan hallitus esitti eläkkeiden leikkaamisen sijasta saman summan vähentämistä asemenoista, IMF:n johtaja torjui sen ja vaati nimenomaan eläkkeiden heikentämistä. IMF:n pääjohtaja ei hyväksynyt myöskään yritysverotuksen kiristämistä ja edellytti sen sijaan arvonlisäverotuksen kiristämistä.

Rahasta ei ollut pulaa, kun kriisin alkuvaiheessa pelastettiin saksalaisten, ranskalaisten ja muiden pankkien sijoituksia ja siirrettiin niiden riskilainoja EU-valtioiden julkiseksi velaksi. Mutta nyt ei anneta edes lisäaikaa lainojen hoitamiseen, vaikka hyvin tiedetään, että Kreikan velkataakka on kohtuuton, leikkauspolitiikka on vain lisännyt velkaa suhteessa kansantuotteeseen (kriisin alkaessa velka oli 110 %, nyt yli 170 % BKT:stä) ja Kreikan julkinen talous ilman velanhoitokuluja on saatu jo hivenen ylijäämäiseksi.

Kun EKP ilmoitti aiemmin turvaavansa pankkijärjestelmän hinnalla millä tahansa, se kieltäytyy nyt lisäämästä kreikkalaispankkien hätärahoitusta samaan aikaan kun euroryhmän kova linja on kiihdyttänyt rahan nostamista pankeista ja valuuttapakoa. Näin siitä huolimatta, että EKP:n keskeisenä tehtävänä on turvata pankkijärjestelmän ja talouden vakaa kehitys.

Demokratiaa poljetaan

Samalla kun EU-johtajien ja ”Troikan” linja on taloudellisesti tuhoisa ja sosiaalisesti epäoikeudenmukainen, se polkee räikeästi demokratiaa. Kreikkalaisten enemmistö hylkäsi demokraattisissa vaaleissa leikkauspolitiikan ja ”Troikan” komennon. Mutta EU-johtajat eivät tätä demokraattista valintaa hyväksy vaan ovat kuukausi toisensa jälkeen yrittäneet kiristää Syrizan johtamaa hallitusta jatkamaan leikkauspolitiikkaa ja yksityistämistä. Samalla euroryhmä on ottanut itselleen valtuuksia, joita sillä ei EU-sopimusten mukaan ole. Euroryhmä on velkojien kanssa yrittänyt yksityiskohtaisesti määrätä siitä, millaista veropolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa ja työlainsäädäntöä Kreikassa pitää olla.

Kreikan kriisi on nostanut esiin myös Suomen politiikan vaihtoehdottomuuden ja eduskunnan uuden opposition surkean tilan. Pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Alexander Stubb saivat eduskunnan suurelta valiokunnalta juhannuksen alla yksimielisesti valtakirjan pitää kiinni tiukasta linjasta, jota Suomi on euroryhmässä edustanut, Saksan oikeistohallitusta peesaten. Edes vasemmiston edustajat eivät tehneet esitystä toisenlaisesta linjasta, joka olisi tullut vastaan Kreikan hallituksen esityksiä maan humanitaarisen kriisin helpottamiseksi ja velkojen osittaiseksi leikkaamiseksi. Eduskunnan kyselytunnilla SDP yritti jopa kilpailla perussuomalaisten kanssa Kreikan kurittamisessa.

Solidaarisuus Kreikalle

Pääministeri Alexis Tsipras twiittasi myöhään lauantai-iltana, kun Kreikan parlamentti päätti järjestää kansanäänestyksen velkaohjelman ehtojen hyväksymisestä: Sanomalla selvästi “EI”, me lähetämme viestin siitä, että Kreikka ei aio antautua (With a clear ”NO”, we send a message that Greece is not going to surrender.) Tämä on rohkea kannanotto, etenkin kun muistetaan, että minkään muun EU-maan hallitus ei ole rohjennut asettaa kyseenalaiseksi EU:n leikkauspolitiikkaa ja kurisopimuksia. Tätä euroeliitti ei siedä, se yrittää kaataa Syrizan johtaman hallituksen.

Kyse ei ole vain Kreikasta vaan myös siitä, onnistuvatko EU-johtajat ja pankkiirit nujertamaan vasemmistolaisen vaihtoehdon leikkauspolitiikalle ja finanssimarkkinoiden vallalle. EU-johtajat ja rahoitusmarkkinat ovat koko ajan pelänneet Syrizan esimerkin leviämistä, aluksi esimerkiksi Espanjaan ja Portugaliin, sitten muuallekin Eurooppaan.

Kreikkalaisten taistelua sosiaalisten oikeuksien, demokratian ja itsemääräämisoikeutensa puolesta voi tukea esimerkiksi allekirjoittamalla kansainvälisen vetoomuksen “EI kurjistamiselle, KYLLÄ demokratialle” (NO to austerity, YES to democracy!) Se on kannanotto meidänkin sosiaalisten ja demokraattisten oikeuksiemme puolesta, toisenlaisen Euroopan puolesta. Ennen muuta haasteena on voimistaa leikkauspolitiikan ja EU:n kurisopimusten vastaista kamppailua myös täällä Suomessa.

Kirjoita kommentti