Ehdotus Apotti-hankkeen hylkäämisestä ja uudesta valmistelusta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmien uudistaminen ja yhteensovittaminen on tarpeen. On nurinkurista, että tietotekniikan kehittymisen myötä esimerkiksi lääkärit ja sosiaalityöntekijät joutuvat käyttämään entistä enemmän aikaa tietokoneen ääressä istumiseen.

Tämä Apotti-hanke on herättänyt paljon kriittisiä kysymyksiä. Niistä joihinkin on saatu selvyyttä, mutta ei suurimpiin huolenaiheisiin.

Ehdotetun hankintasopimuksen ja -ilmoituksen lähtökohtana on hankkeen toteuttaminen yhtenä hankintana. Yhden toimittajan pitäisi vastata kokonaisratkaisusta, vaikka siihen jätetäänkin periaatteessa avoimilla rajapinnoilla mahdollisuus liittää myöhemmin lisätoimintoja tai vaihtaa yksittäisiä osia.

Tähän liittyy ongelma, jota PWC:n tekemä riskianalyysi totesi: ”Suurimpana kustannustenhallinnan riskinä pidettiin sitä, että palvelun oston hinta muodostuu kokonaisuutena paljon ennakoitavaa suuremmaksi. Tämä liittyy olennaisesti ’jälkilypsyn’ mahdollisuuteen, eli siihen ettei palvelutasosopimuksessa ole huomioitu kaikkea vaan järjestelmätoimittaja pystyy rahastamaan muutos-, räätälöinti- ja päivitystöillä loputtomasti”. Voi myös kysyä, ketkä kykenevät tekemään tarjouksia, jos hanke kilpailutetaan kokonaisuutena. Käykö niin, että kilpailuun osallistuvat vain ne samat isot firmat, joiden kontolla on jo lukuisia epäonnistumisia julkishallinnon it-hankkeissa?

Toinen ongelma koskee sosiaalitoimen osuutta. Tämä hanke on lähtenyt HUS:n tarpeista ja sitä on kehitelty lääkärivetoisesti. Maailmalta löytyy potilastietojärjestelmiä, joita on toteutettu suurilla tietokannoilla. Mutta näin laajaa yhdistettyä julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietopalvelujen järjestelmää ei ole muualla toteutettu. Sosiaalilautakunta esittikin mahdollisuutta toteuttaa hankinta kokonaishankinnan sijasta niin, että sosiaalihuollon toiminnallisuudet tehdään erillishankintana.

Kolmas iso riski on lähtökohta, että hanke pyritään ottamaan käyttöön kokonaisuutena yhdellä kertaa. Varoittavia esimerkkejä riittää siitä, mihin tämä voi johtaa: VR:n lipunmyyntijärjestelmän uudistamisen epäonnistunut käyttöönotto tai metron ohjausjärjestelmä ja automatisointi. Mikä takaa, että mammuttimaisen Apotin käyttöönotosta ei seuraa kaaos?

Kun muualtakin on kokemuksia tällaisista riskeistä, olisi odottanut, että päätösesityksen perusteluissa olisi selvitetty perusteellisesti, miten riskit on otettu huomioon. Valmisteluun liittyvissä konsulttiselvityksissä on kuitenkin jätetty tekniset riskit ja jopa tämän noin 450 miljoonan hankkeen kustannusten tarkempi arvio tekemättä. Huolen aiheita ei vähennä sekään, että hankkeen johto- ja ohjausryhmän 47 jäsenestä ei ilmeisesti kenelläkään ole tekniikan alan korkeakoulututkintoa ja vain muutamalla on it-alan käytännön osaamista.

Esitän, että valtuusto päättää hylätä esityksen ja kehottaa valmistelemaan sen uudelleen niin, että selvitetään muun muassa tarkemmat kustannusarviot ja tekniset riskit, vaihtoehdot kokonaishankinnalle ja erityisesti sosiaalihuollon tarpeiden parempi huomioonottaminen.

(Vastaesitystä kannatti Lilli Autti. Valtuusto hyväksyi hankemenettelyn aloittamisen äänin 78 – 2, tyhjää 1)