Ehdotuksia harmaan talouden torjuntaan

8.6.2011

Harmaa talous on tunkeutunut hälyttävän laajalle kaupungin toimintaan. Tämän selvityksen mukaan verohallinnon seulaan jäi viime vuonna joka kymmenes yrityksistä, joilta kaupunki teki hankintoja.
 
Kaupungin oman hankintatoimen ja valvonnan heikkouksista kertoo se, että seulonnassa löytyi 71 yritystä, jotka eivät olleet ennakkoperintärekisterissä, 12 ulosotossa varattomaksi todettua yritystä, 38 konkurssimenettelyssä olevaa yritystä, 247 arvonlisävelvollisuutensa kokonaan tai viime kuukausina laiminlyönyttä yritystä ja 108 verojen ennakkopidätykset ja työnantajamaksut maksamatta jättänyttä yritystä.
 
Harmaata taloutta on kaikissa kaupungin virastoissa ja liikelaitoksissa. Keskimääräistä enemmän rötöksiä löytyi kulttuurikeskuksen, hallintokeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen, ympäristökeskuksen, nuorisoasiain, kirjaston, opetusviraston, sosiaaliviraston ja muutamien kiinteistöyhtiöiden toiminnassa.
 
Harmaa talous merkitsee verotulojen menetysten ohella työntekijöiden riistämistä hävyttömän pienellä palkalla ja usein myös palvelujen ja rakentamisen huonoa laatua. Keskeisenä syynä harmaan talouden leviämiseen on hankintojen kilpailuttaminen yksipuolisesti vain alhaista hintaa korostaen.
 
Olen itse pyytänyt eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään sosiaaliviraston kilpailuttamia asuntojen muutostöitä, joissa kokonaishinnaksi hyväksyttiin alle 20 euron tuntihintoja. On selvää, että tällaisilla hinnoilla ei voi hoitaa sopimusten ja lakien mukaisia työnantajavelvoitteita.
 
Parhaita keinoja torjua harmaata taloutta Helsingissä on tuottaa palvelut kaupungin omana toimintana ja laajentaa kaupungin omaa toimintaa myös rakentamiseen ja peruskorjaukseen. Tämän ohella tarvitaan tehokkaampia välineitä torjua harmaan talouden yrityksiä. Yhteistyö verottajan, työsuojelun, poliisin ja ammattiliittojen kanssa on tässä keskeistä. Kaupunki voi esimerkiksi edellyttää aina hankintoja tehtäessä yrityksiltä ja myös niiden käyttämiltä alihankkijoilta jo ennalta tiedot, jotka verohallinnon seulonnassa selvitetään jälkikäteen.


Ponsiehdotukset

Harmaan talouden torjunnasta on tehty monia ehdotuksia eduskunnassa, työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä, ammattiyhdistysliikkeessä ja myös Helsingin toimesta. On esimerkiksi uusia mobiiliteknologioita, joilla verotiedot voitaisiin tarkistaa reaaliaikaisesti, jos valtiovalta vain haluaa. Kaupunki voi myös itse olla aktiivinen ja asettaa hankinnoille kriteerejä, jotka menevät pidemmälle kuin laissa edellytetään.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä ehdottaa, että valtuusto hyväksyy seuraavat ponnet:
1.Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus täsmentää ohjeita harmaan talouden torjunnasta niin, että ehtona tarjouksen hyväksymiselle selvitetään aina ennalta verohallintopalautteen sisältämät tiedot vero- ja työnantajavelvoitteiden hoitamisesta yrityksissä ja myös niiden käyttämissä alihankkijoissa.
2.Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus ohjeistaa sopimaan hankinnoista niin, että yritysten tulee ilmoittaa kaikki käytettävät alihankkijat ja toimittaa ajantasaiset luettelot omista ja alihankkijoidensa työntekijöistä.
3.Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus ohjeistaa tekemään kattavasti tarkastuskäyntejä niissä yritysten työkohteissa, jotka ovat kaupungin hankintojen piirissä.
4.Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet asettaa hankintasopimusten ehdoksi sen, että yritys huolehtii työntekijöiden verojen kantamisesta myös silloin kun on kyse ns. lähetetystä työvoimasta.
5.Valtuusto edellyttää, että kaupungin hankinnoissa asetetaan ehdoksi se, että yritykselle tai sen alihankkijoille ei ole määrätty esimerkiksi viimeisten kahden vuoden aikana useampaa kuin yksi korotettu tilaajavastuulain mukainen laiminlyöntimaksu.

(Valtuuston porvarillinen enemmistö torjui nämä ponnet, joita Tea Vikstedt kannatti. Ponsien puolesta äänesti 41:stä 35:een valtuutettua lähinnä vasemmiston ja vihreiden piiristä.)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »