Eduskuntapuolueilla vastuu hoitajien palkoista

17.10.2007


Terveydenhoitoalan palkkojen kuoppakorotus on oikeutettu vaatimus. Se on tarpeen paitsi hoitajien toimeentulon kannalta myös hoitoalan henkilöstön saatavuuden ja palvelujen laadun turvaamiseksi.

Hoitajien palkkatason nostaminen olisi tärkeä avaus muidenkin naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi.

Rahasta hoitajien palkkojen kuoppakorotuksen toteuttaminen ei ole kiinni. Valtiontalous on jatkuvasti ylijäämäinen. Tänä vuonna ylijäämää on kertynyt jo 2,8 miljardia euroa. Myös ensi vuoden talousarvio on kaksi miljardia ylijäämäinen.

Näistä ylijäämistä voidaan osoittaa lisää rahaa kunta-alan palkkoihin puuttumatta budjettiraameihin, jotka näyttävät olevan pääministerille ja valtionvarainministerille tärkeämpiä kuin valtion vastuu terveyspalveluista.

Hallitus ilmoittaa hoitaneensa osuutensa, kun se on luvannut kuntien valtionosuuksiin 150 miljoonaa lisää ja normaalit indeksitarkistukset. Samaan aikaan hallitus esittää kuitenkin kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen valtionosuusprosenttien alentamista. Sen seurauksena kunnat menettävät vuosittain noin 480 miljoonaa euroa.

Terveydenhuoltoon käytetään Suomessa pienempi osa bruttokansantuotteesta kuin muissa EU-maissa Irlantia lukuun ottamatta. Tässäkin suhteessa olisi perusteltua ohjata lisää rahaa terveydenhuoltoon nostamalla hoitajien palkkoja ja palkkaamalla lisää henkilöstöä.

Hoitoalan palkkaratkaisu on poikkeuksellisen poliittinen asia. Eikä tämä johdu vain vaaleissa annetuista lupauksista. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johdossa istuvat kaikkien keskeisten eduskuntapuolueiden edustajat. Samat puolueet päättävät eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa siitä, paljonko kunnilla on rahaa ja mihin sitä käytetään.

Kokoomus ei ole ainoa, joka on pelannut kaksilla korteilla. Hoitajien palkkojen kuoppakorotuksen ovat Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuustossa torjuneet keskustan, kokoomuksen, SDP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat.

Kohtuutonta ei ole se, että Tehy vaatii hoitajille kunnon palkkaa. Kohtuutonta on se, että julkiset terveyspalvelut ja laajemminkin kunnalliset palvelut on ajettu rahoituskriisiin, vaikka Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan. Tehyn vaatimusten torjuminen on osa hallituksen ohjelmaansa kirjaamaa linjaa, jolla Suomessa on jo pidemmän aikaa supistettu kuntien osuutta kansantaloudessa ja siirretty palveluja yhä enemmän yksityisille markkinoille.

Ratkaiseva vastuu joukkoirtisanoutumisten välttämisestä ja hoitajien palkkojen korottamisesta on hallituksella ja eduskuntapuolueilla. Helsingissä tarvitaan lisäksi erityisiä toimia muuta maata korkeampien asumis- ja elinkustannusten huomioon ottamiseksi.

Rahaa hoitajien palkkojen korottamiseen löytyy esimerkiksi valtiontalouden ylijäämistä ja hylkäämällä hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien alentamisesta 33,88 prosentista 31,77 prosenttiin. Kuntien rahoitusta voidaan vahvistaa myös lopettamalla pääomatulojen verovapaus kunnallisverotuksessa.

Kustannuksia arvioitaessa on syytä muistaa sekin, että hoitajien palkankorotuksista palautuu noin puolet valtiolle ja kunnille verotuloina. Puhumattakaan siitä, miten kalliiksi ja epäinhimilliseksi tulee huonosti toimiva terveydenhuolto.

 

 

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »