Čuolmmadit ja Roma

31.12.2018

 

Eilen oli ilo kokea kaksi hienoa taide-elämystä: Outi Pieskin näyttely Čuolmmadit ja meksikolainen elokuva Roma.

Saamelaistaiteilija Outi Pieski on tuonut Espoon taidemuseo EMMAan vaikuttavan tilateoksen ”Kokoontuminen”. Perinteisiä saamelaiskäsityön muotoja, tekniikoita ja materiaaleja hyödyntävä ja isoon tilaan levittäytyvä teos on syntynyt yhteistyössä kahdentoista saamelaisnaisen kanssa.

Myös Pieskin maalausten kuvat ja osin tekniikatkin pohjaavat saamelaisiin aiheisiin ja perinteisiin. ”Tenojoki, esiäiti, esi-isä” on siitä hieno esimerkki.

Vaikuttava näyttely pyrkii myös vaikuttamaan. Se puhuu saamelaisten itsemääräämisoikeuden ja pohjoisen luonnon puolesta.

Näyttelyn osana on ”Moratoriotoimisto”. Se on Outi Pieskin yhdessä taiteilija-aktivistien Jenni Laitin ja Niilas Holmbergin kanssa käynnistämä projekti saamelaisten oikeuksia loukkaavaa Tenojoen kalastussopimusta vastaan. Tenojoen varteen saamenkielisin runoin tehtyjen tilataideteosten ja niiden dokumentoinnin tavoitteena on aktivoida toimintaan Suomen ja Norjan valtioiden solmiman Tenojoen uuden kalastussopimuksen toteuttamisen jäädyttämiseksi.

Elokuvaa parhaimmillaan

Alfonso Cuarónin Roma on huikean kauniisti kuvattu ja samalla arkirealistinen kertomus meksikolaisesta ylemmän keskiluokan perheestä ja sen kotiapulaisesta, alkuperäiskansaan kuuluvasta Cleosta.

Mustavalkoinen leffa kuvaa perheen ja Cleon elämää Roman kaupunginosassa Mexico Cityssä rauhalliseen tahtiin, hosumatta kohtauksesta toiseen. Eriarvoisuus, luokkaerot ovat jokapäiväistä arkea, jota Cleo ei osaa tai voi kyseenalaistaa. Mutta välillä 70-luvun alun Meksikon poliittiset taistelut, poliisin ja äärioikeiston väkivalta tunkevat myös tähän arkeen.

Roma tekee kauniilla tavalla kunniaa naisille ja Meksikon alkuperäiskansoille. Samalla se on kunnianosoitus perinteiselle elokuvalle.

Valitettavasti elokuvan levitysoikeudet omistava Netflix rajoittaa mahdollisuuksia esittää Roma elokuvateattereissa ja ei-kaupallisilla kanavilla. Toivottavasti se tulee kuitenkin vielä laajempaankin levitykseen.



© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »