Capitol ja erään aikakauden loppu

7.1.2021

 

Yhdysvaltojen kongressin valtaus oli dramaattinen ilmaus erään aikakauden lopusta. Kyse ei ole vain siitä, että Donald Trumpin onneton presidenttikausi päättyi tuhoon tuomittuun yritykseen takertua valtaan keinoja kaihtamatta. Hätkähdyttävissä kuvissa Capitolilta seurasimme myös kipua ja ristiriitoja, joilla ”amerikkalainen unelma” murenee ja ”Amerikan vuosisata” maailmassa on päättymässä.

*****

Hyökkäys kongressiin oli tulos presidentti Trumpin pitkään ja systemaattisesti lietsomasta epäluottamuksesta vaalituloksiin. Hän oli kutsunut mielenosoitukseen, yllytti marssimaan kongressiin ja kehotti mielenosoittajia näyttämään voimaa.

Sitä, mitä Trump ja hänen hallintonsa tekivät ja aikoivat, tullaan selvittämään vielä pitkään. Miten mielenosoittajat pääsivät lähes vapaasti kongressitaloon? Miksi poliisi, joka on käyttänyt raakaa voimaa ”Black lives matter” -mielenosoituksia vastaan, ei estänyt marssia kongressiin ja osa näyttää suorastaan auttaneen mielenosoittajia? Miksi puolustusministeri torjui Washington DC:n pormestarin ennen mielenosoitusta esittämän pyynnön tuoda kansalliskaartin joukkoja ennalta suojaamaan kongressia? Mistä kaikesta oli kyse, kun Trump erotti marraskuussa puolustusministerin ja nimitti tilalle toisen? Miten ja millä voimilla Trump aikoi jatkaa seuraaviin vaiheisiin vaatiessaan (tosin tuloksetta) varapresidentti Mike Pencea estämään kongressin istunnon puheenjohtajana vaalituloksen vahvistaminen? Ketkä organisoivat puolisotilaalliset Proud Boysit ja muita äärioikeistolaisia ryhmiä tunkeutumaan kongressiin?

*****

Niin vahvasti kuin tapahtumat viittaavatkin jonkinlaiseen salaliittoon, kyse ei ole vain Trumpin ja hänen lähipiirinsä epätoivoisesta yrityksestä. Jo presidentinvaaleissa oli hämmästyttävää, kuinka Trumpin kauden skandaalien ja katastrofien jälkeen yli 70 miljoonaa äänestäjää halusi hänen jatkavan presidenttinä. Sitä ei voi selittää vain omiin kupliinsa eriytyneellä julkisuudella, valeuutisilla, salaliittoteorioilla ja Trumpin saamilla miljoonien vaalilahjoituksilla, vaikka niillä on merkitys.

Epäluottamus poliittiseen järjestelmään on Yhdysvalloissa ollut jo pitkään laajaa. Kuilu poliittisen eliitin ja kansalaisten suuren osan välillä on syvä. Politiikka suosii rikkaita. Kaksipuoluejärjestelmä, yhden hengen vaalipiirit ja vaalikampanjoiden valtavat rahasummat jättävät vaihtoehdot yleensä marginaaliin. Lisäksi aiempiinkin vaaleihin on liittynyt usein vilppiä, pelaamista vaalipiirien rajoilla ja muita skandaaleja. Näin oli edellisissä presidentin vaaleissa: Hilary Clinton vs. Donald Trump ja Georg W. Bush vs. Al Gore.

*****

Taustalla on myös ”amerikkalaisen unelman” mureneminen. Maassa on lähes 45 miljoonaa köyhää ja suunnilleen yhtä paljon työttömiä. Globaali kapitalismi uhkaa myös monien muiden ihmisten, alueiden ja talouden alojen tulevaisuuden näköaloja.

Trump on vedonnut näihin huoliin, joille molempien valtapuolueiden eliitti on ollut hämmästyttävän sokea. Käytännössä myös Trumpin hallinnon toteuttama verouudistus hyödytti kuitenkin nimenomaan rikkaita ja suuryhtiöitä.

*****

Samaan aikaan Yhdysvaltojen hegemonia maailmassa on murentunut. ”Amerikan vuosisata” on vaihtunut Kiinan ja laajemminkin Aasian nousuksi. Trump yritti palauttaa ”Amerikan suuruuden” kansainvälisessä järjestelmässä käymällä kauppasotaa Kiinan kanssa, heikentämällä YK-järjestelmää, puolustamalla finanssi- ja fossiilikapitalismin rakenteita, vahvistamalla Yhdysvaltojen aseteollisuutta ja siirtämällä osan militarismin kuluista muiden Nato-maiden ja kumppanimaiden kannettavaksi.

*****

Nähtäväksi jää, miten ison poliittisen laskun republikaaninen puolue joutuu maksamaan tuesta Trumpille, veljeilystä äärioikeiston kanssa ja äänten kalastelusta synkistä vesistä. Hajoaako republikaaninen puolue ja syntyykö Trumpin jalanjälkiin uusi äärioikeistolainen puolue?

Yhdysvalloissa olisi nyt tilausta 2020-luvun ”New dealille”, jolla demokratisoitaisiin hallintoa, jaettaisiin tuloja uudelleen, vauhditettaisiin talouden ekologista rakennemuutosta tavalla joka luo myös uusia työpaikkoja, rajoitettaisiin suuryhtiöiden valtaa sekä murrettaisiin aseteollisen kompleksin asemia ja vaikutusta maan ulkopolitiikkaan. Valitettavasti uutta Rooseveltia ei ole näköpiirissä. Joe Biden ja demokraattisen puolueen johtokin ovat päinvastoin tehneet pesäeroa Bernie Sandersiin ja puolueen edistykselliseen siipeen.

Epäilemättä Biden palauttaa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimukseen ja parantaa suhteita EU- ja Nato-maihin. Mutta samalla hän haluaa voimistaa Yhdysvaltojen asemaa ja koota voimia Kiinaa vastaan – ja siinä sivussa myydä aseita, muun muassa hävittäjiä Suomeen.

 

(Artikkelin kuva: Common Dreams)

 

 

© 2021 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »