Budjettisalailu ja palvelujen alibudjetointi jatkuu

15.10.2022

 

Asukkailta, henkilöstöltä ja julkisuudelta salassa valmisteltu Helsingin budjettiesitys luvattiin julkistaa, heti kun kaupunginhallituksen poliittiset ryhmät ovat sen sopineet. Eilen olikin budjetin julkistamistilaisuus – mutta siinä ei julkistettukaan sovittua budjettiesitystä. Eikä sitä ole julkistettu vieläkään.

Pormestarit esittelivät ja kehuivat tiedotustilaisuudessa budjettineuvottelujen tuloksia. Niiden konkreettisesta sisällöstä kerrottiin kuitenkin vain muutamia lukuja, jotka kaikki näyttivät kasvua. Plussat vaihtuvat kuitenkin suurelta osin miinuksiksi, kun lukuja vertaa arvioihin tänä vuonna toteutuvista menoista, kustannusten noususta, asukasmäärän kasvusta sekä lakisääteisten velvoitteiden lisääntymisestä. Kaupungin tänäkin vuonna tekemiin satojen miljoonien ylijäämiin ei selvästikään ole haluttu koskea.

Sote-palvelut heikkenevät

Silmiinpistävää budjettivalmisteluissa on ollut hiljaisuus sote-toimialan osalta. Eilen julkisuuteen kerrottu sosiaali- ja terveyspalvelujen budjetin loppusumma (2 592 miljoonaa) on vain noin 1,3 % enemmän kuin tänä vuonna käytetään. Sillä ei kateta edes kustannusten nousua – puhumattakaan hoitojonojen purkamisesta, palvelutarpeiden kasvusta (etenkin lasten ja eläkeikäisten määrän noustessa) sekä hoitajamitoituksesta ja muista uusista lakisääteisiä velvoitteista.

Palvelujen tietoinen alibudjetoiminen siis jatkuu. Jos sote-palveluihin ei ohjata lisää rahaa kaupungin ylijäämistä, johtaa valtion rahoituksen kiristyminen palvelujen leikkaamiseen viimeistään 2024 alkaen. Kun budjettikirjaa ei julkistettu, jää nähtäväksi jatkuuko lähivuosina myös lähiterveysasemien lopettaminen ja palvelujen keskittäminen, kuten sote-toimialan johto on esittänyt.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle esitetty 1,4 miljardia jatkaa sekin koulujen ja päiväkotien resurssien alimitoittamista. Kasvua tänä vuonna arvion mukaan käytettäviin menoihin on noin 3,6 %. Sekään ei vastaa kustannusten noususta, lasten määrän lisääntymisestä ja muun muassa oppivelvollisuuden laajenemisesta aiheutuvia tarpeita.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan osalta tiedotustilaisuudessa esitettiin määrärahoiksi luku, joka ei kertonut vertailukelpoisia summia tämän vuoden budjettiin eikä talouden seurantaraportteihin.

Palkkaongelmat jatkuvat

Pormestarit kehuivat erityisesti palkkakehitysohjelmaa, johon esitetään ensi vuodelle 7 miljoonaa euroa. Kun kaupungilla on paljon matalapalkkaisia, palkat jääneet jälkeen yleisestä palkkakehityksestä ja Helsingissä erityisesti asuminen kallista, tuolla summalla ei paljon ongelmia korjata lähes 40 000 työntekijän kaupungissa. Jos summa jaettaisiin esimerkiksi pienipalkkaisimmalle neljännekselle, se tarkoittaa vain muutamaa kymppiä kuukaudessa.

Milloin kaikki saavat edes nykyiset palkkansa, on yhä epäselvää. Palkanmaksujärjestelmän ”kehittämiseen” luvataan 6 miljoonaa. Sarastia-tietojärjestelmän korjailuun ja konsultointiin on jo tähän mennessä uponnut ainakin saman verran plus kaupungin omat lisäkustannukset – mikä lieneekään lopullinen hintalappu.

Pormestari kertoi budjetti-infossa, että energiayhtiö Helenin osinkotuloutuksia lisätään 5 miljoonalla eurolla. Parempi kuin ei mitään, mutta ei helpota asukkaiden saamia sähkön ja kaukolämmön hintojen jättikorotuksia. Miksi kaupunki ei halua käyttää mahdollisuutta tarjota helsinkiläisille energiaa kohtuullisemmin hinnoin?

Budjettivalmistelujen salaileva käytäntö huipentui eilen ensiksi siihen, että budjettia ei vieläkään julkistettu, ja sitten tiedotustilaisuuden videolähetys katkaistiin heti pormestareiden puheiden jälkeen, juuri kun tuli median vuoro esittää kysymyksiä. Asukkaita pormestarikunta ei budjettiratkaisuissa halunnut kuulla senkään vertaa.

 

© 2022 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »