Budjettiriihi: nopeasti, mutta vähän lisää

18.9.2019

Antti Rinteen hallituksen ensimmäinen budjettiriihi sujui nopeasti, mutta toi vain vähän lisää jo hallitusohjelmassa sovittuun. Monia edellisen hallituksen leikkauksia perutaan ja tälle hallituskaudelle sovitut menolisäykset toteutetaan etupainotteisesti. Mutta muutosten suuruusluokka jää vaatimattomaksi.

Tarkemmin riihen tulokset ovat arvioitavissa vasta kun hallitus julkaisee 7. lokakuuta budjettiesityksen. Budjettiriihen tiedotteen ja sen liitteenä olevien pöytäkirjamerkintöjen perusteella on vaikea saada kaikilta osin edes selvää siitä, paljonko rahaa mihinkin esitetään tai mikä osa on pysyviä menoja, mikä taas kertaluontoisia. ”Tulevaisuusinvestointeja” hallitus tekee myymällä tuottavaa valtion omaisuutta, tällä erää myyntiin menee noin miljardin omaisuus.

Perusturvaan pieni korotus

Kaikkein pienituloisimmille on tulossa pitkästä aikaa korotuksia eläkkeisiin ja päivärahoihin. Korotukset jäävät kuitenkin muutamaan kymmeneen euroon kuukaudessa. Monella siitä ei jää käteen juuri mitään, kun samaan aikaan nostetaan mm. välillisiä veroja ja asumismenoja. Eläkemenoihin tulee nettona vain 183 miljoonan lisäys, kun Rinteen ”vappusatasen” toteuttamiseen tarvittaisiin yli 500 miljoonaa, puhumattakaan indeksileikkausten korjaamisesta. Opintorahan tasoon ei vieläkään tullut korotusta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeeseen hallitus esittää 80 miljoonaa euroa. Kiireettömän hoidon hoitotakuun toteuttamiseen varataan 60 miljoonaa euroa. Enää ei puhuta siis leikkaamisesta, mutta näillä summilla ei vielä toteuteta alkua pidemmälle lupauksia lääkärien ja hoitajien määrän lisäämisestä.

Leikkauksista perutaan vain murto-osa

Budjettiriihen alla oli hallituksessa vääntöä koulutuksen määrärahoista, erityisesti yliopistoille ja ammattikorkeakouluille luvatusta 60 miljoonasta. Yhteensä riihessä sovittu lisäpanostus koulutukseen ja osaamiseen on 330 miljoonaa euroa. Summa on merkittävä, mutta vaatimaton, kun sitä vertaa kahden edellisen hallituskauden aikana koulutuksesta tehtyihin noin 2 miljardin leikkauksiin.

Kuntien valtionosuuksiin tulee budjettiesityksessä 1,1 miljardia euroa lisää. Kyse on kuitenkin lähinnä siitä, että kiky-sopimuksen lomarahaleikkaukset päättyvät, peruspalvelujen kustannusten nousun johdosta tehdään indeksikorotuksia ja valtion veropäätöksistä kunnille aiheutuvia tulomenetyksiä korvataan. Tässäkin jäädään kuitenkin vielä kauas siitä, että olisi peruttu kaikki vuosina 2012-2019 kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdyt 2,3 miljardin euron leikkaukset.

Aktiivimalli pois, mistä lisää työpaikkoja?

Työttömyysturvan aktiivimallin leikkuri poistetaan ensi vuoden alusta lukien. Tähän liittyy kysymyksiä herättävä pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan ”työttömyysturvan vastikkeellisuutta ja kannustavuutta kehitetään”.

Hallituksen tiedotteessa puhutaan komeasti siitä, että nyt siirrytään ”työllisyyspaketilla pohjoismaiselle uralle”. Työllisyyden edistämisestä on kirjattu 25 kohdan lista, joista keskeisimpiä ovat palkkatuen uudistaminen, työvoimapalvelujen lisääminen ja osatyökykyisten työllistymisen helpottaminen. Palkkatukeen ja te-keskuksille tulee tiedotteen mukaan noin 33 miljoonaa euroa. STTK:n ekonomisti Patrizio Lainàn mukaan pohjoismaiselle tasolle pääsy edellyttäisi kuitenkin palkkatukeen 430 miljoonaa ja te-toimistoille vajaa 300 miljoonaa lisää.

Listalta puuttuvat kokonaan julkiset investoinnit uusia työpaikkoja synnyttävään valtion ja kuntien tuotannolliseen toimintaan. Sen sijaan mukana on keskustan korostama paikallisen sopimisen edistäminen, josta luvataan esityksiä ensi keväänä.

Kansainvälinen vastuu?

Budjettiesitykseen sisältyy hallitusohjelmassa luvattu 100 miljoonan euron lisäys luonnonsuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Muuten ilmastoteot jäivät vaatimattomiksi. Esimerkiksi turpeenpolton verotuen osalta ratkaisut siirrettiin osaksi energiaverotuksen kokonaisuudistusta.

Hallitus kertoi tiedotustilaisuudessa leikkaavansa yritystukia 120 miljoonalla. Käytännössä se koskee parafiinisen dieselöljyn veronalennuksen leikkaamista. Esimerkiksi ympäristölle haitallisten tukien arvioidaan oleva jopa 3 miljardia vuodessa.

Toisaalta samaan aikaan kun hallitus sanoo leikkaavansa yritystukea, se on budjettiriihessä sopinut yritysten tukemisen lisäämisestä nostamalla kaksinkertaiseksi yritysten kone- ja laiteinvestointien poistomahdollisuuden, ylimääräisellä verovähennyksellä tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin ja lisäämällä lähes 100 miljoonalla Business Finlandin yrityksille jakamia avustuksia.

Kehitysyhteistyöhön osoitetaan budjetissa lisää 100 miljoonaa euroa. Mutta kehitysyhteistyön määrärahat ovat suunnitelmakauden lopulla 2023 yhä vain 0,42 % bruttokansantuotteesta. Lisäys on siis vain promillen kymmenyksiä ja jää kauas 0,7 % YK-sitoumuksesta. Pakolaiskiintiötä nostetaan, mutta vain sadalla (eli 850:een) ja turvapaikanhakuprosesseja tehostetaan.

Aseisiin 4,5 miljardia vuosina 2020-2023

Sipilän hallituksen kaudella liikkeelle pannut armeijan jättihankinnat etenivät budjettiriihessä vähin äänin. Tiedotteen mukaan hallitus on sopinut, että budjetin yhteydessä päätettävään talouden suunnitelmaan vuosille 2020 – 2023 sisältyy yhteensä 4,5 miljardia euroa merivoimien Laivue 2020 -hankkeeseen ja ilmavoimien monitoimihävittäjien hankinnan aloittamiseen. Hankinnasta päätetään vasta myöhemmin, mutta miksi edes vasemmiston ministerit eivät esittäneet tähän mitään varauksia?

Kun pääministeri valitteli äsken Kuntaliiton tilaisuudessa sote-palvelujen tarpeista puhuttaessa, että ”ei ole rahaa”, voisi asemiljardeja arvioida uudelleen. Myös verotuksen progressiota voitaisiin kiristää suurituloisten osalta ja nostaa pääomaverotus edes EU-maiden keskitasolle.

(Valokuva: valtioneuvosto)

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »