Budjettiin esitetään 2 miljardin nettomenojen leikkaus

Budjettiin esitetään 2 miljardin nettomenojen leikkaukset

Valtiovarainministeriön esitys valtion talousarvioksi jatkaa julkisten menojen leikkaamista. Valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd) julkistama ehdotus alentaa valtion menoja nettomääräisesti noin kahdella miljardilla eurolla.

Valtiovarainministeriön esittämät leikkaukset kohdistuvat muun muassa kuntien valtionosuuksiin, lapsilisiin, sairausvakuutuskorvauksiin ja kehitysyhteistyöhön. Toisaalta budjettiesitys nostaa välillisiä veroja sekä kunnallisia veroja ja maksuja.

Menokehyksiä ei korjata

Budjetin loppusumma on 53,4 miljardia euroa, mikä on noin 0,6 miljardia tämänvuotista vähemmän. Nettomääräisesti menot alenevat noin 2 miljardia verrattuna tähän vuoteen. Yksittäiset lisäykset toteutetaan keväällä sovittujen menokehysten puitteissa eli leikkaamalla muualta budjetista.

Kuntien valtionosuuksiin raju pudotus

Rinteen ja kunta-asioista vastaavan ministeri Paula Risikon (kok) johdolla valmisteltu ehdotus leikkaa rajusti kuntien valtionosuuksia. Sosiaali-, terveys- ja opetustoimen palvelujen valtionosuus pudotetaan 29,57 prosentista noin 25 prosenttiin – noin kuudesosalla. Kun palvelujen tarve samaan aikaan lisääntyy, kasvaa paine kunnallisveron korottamiseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja aiotaan korottaa 40 miljoonalla eurolla. Tämäkään raha ei jää kuntien palveluihin, vaan leikataan pois valtion avustuksista. Myös kiinteistöveron korottamisen tuotot valtio leikkaa kunnilta.

Budjettiesitys korottaa kehysriihessä sovittua enemmän sähkö-, polttoaine- ja autoveroja. Näin katetaan energiavoimaloiden windfall-veron peruminen. Yrityksiä tuetaan myös edustuskulujen verovähennyksillä ja lisäämällä investointi- ja muita tukia. Työntekijöiltä sen sijaan vähennetään työmatkakulujen verovähennysoikeutta.

Lapsilisien ja eläkkeiden leikkaukset

Jyrki Kataisen hallitus sopi keväällä kehysriihessä lapsilisien leikkaamisesta noin 110 miljoonalla eurolla. Silloin sovittiin myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan, eläkkeiden, opintotuen ja muiden sosiaalietuuksien indeksikorotusten leikkaamisesta. Myös lääkekorvauksien omavastuita nostettiin.

Vielä keväällä, SDP:n puheenjohtajaksi pyrkiessään Rinne esitti lapsilisien leikkaamispäätöksen perumista ja sosiaalietuuksien indeksikorotusten jäädytyksen arvioimista uudelleen. Rinteen ensimmäisen budjettiesitys ei peru leikkauksia.

Verotukseen esitetään lapsivähennys pieni- ja keskituloisille korvaamaan lapsilisien leikkausta. Kaikkein pienituloisimpia se ei auta, koska he eivät maksa valtion tuloveroa. Pienintä eläkettä saaville indeksileikkaus korvataan nostamalla takuueläkettä 10 euroa kuukaudessa, mihin varataan 10 miljoonaa euroa. Pieni- ja keskituloisille esitetään korotus eläketulovähennykseen (noin 70 miljoonaa). Moni keskituloinen eläkeläinen jää kuitenkin miinukselle, vaikka nämä esitykset toteutuisivat.

Asumismenot nousevat

Alexander Stubbin hallituksen lupaukset asuntopoliittisista toimista jäävät budjettiesityksessä vaatimattomiksi ja suosivat hyvätuloisia. Asuntolainoitukseen ehdotetaan uutta 20 vuoden korkotukimallia. Siinä asuntorahaston lainoittamat asunnot vapautuvat myyntirajoituksista 20 vuoden kuluttua. Tämä ei helpota pienituloisten ja vuokra-asuntoa tarvitsevien asemaa.
Paljon puhuttuihin korjausavustuksiin ministeriö esittää vaivaiset 35 miljoonaa euroa lisää. Ehdotukseen Remontti Oy:n perustamisesta liittyy monia kysymysmerkkejä.

Liikenneinvestointeihin keväällä tehtyjä leikkauksia perutaan 88 miljoonalla. Rahaa luvataan mm. valtatie 8:n, Pohjanmaan radan, Pisara-radan, länsimetron jatkon ja Tampereen raitiotiesuunnitelman kustannuksiin.

Missä uudet työpaikat?

Vaikka työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt rajusti, puuttuvat budjettiesityksestä muutamia liikenneinvestointeja lukuun ottamatta esitykset valtion ja kuntien työpaikkojen lisäämisestä. Vähätkin panostuksen työllisyyteen jäävät riippumaan lähinnä pk-yritysten ja rakennusalan yritysten toimista. Valtion yritysten osalta aiotaan jatkaa yksityistämistä.

Budjettiriihi 27.elokuuta

Odotettavissa on vielä hallituskumppaneiden kesken vääntöä ennen kuin hallituksen 27.elokuuta alkava budjettiriihi saa esityksen valmiiksi. Hallituspuolueet hakevat julkisuudessa pisteitä yksityiskohtia koskevista muutoksista, vaikka jo päälinjat ja menokehykset lyötiin lukkoon jo keväällä ja kesäkuussa.

Budjettiriihen eteen on tulossa Helsingin Työttömät ry:n kutsuma mielenosoitus. Sitä tarvitaankin nostamaan esille vaatimukset työllisyyden, toimeentuloturvan, kunnallisten palvelujen, vuokra-asuntotuotannon, koulutuksen ja muiden perusoikeuksien vahvistamisesta.

(Kirjoitus Tiedonantaja-lehden 8.8.2014 numeroon.)