Puheenvuoroja

Budjettiesitys leikkaa rajusti helsinkiläisten palveluja

– 10.10.2014

Ensi vuosi tuo helsinkiläisille entistä kovemmat ajat, jos kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esitys kaupungin talousarvioksi vuodelle 2015 toteutuu. Rajuimmat menoleikkaukset kohdistuvat jo ennestään alibudjetoituihin sosiaali- ja terveyspalveluihin, peruskouluihin, lukioihin ja kaupungin työntekijöihin.

Helsingin asukasluku kasvaa tänä vuonna yli 9 000 hengellä ja ensi vuodelle ennustetaan vähintään yhtä paljon lisää. Erityisesti vanhusten ja lapsiperheiden palvelujen tarpeet kasvavat. Monet lainsäädännön muutokset asettavat uusia velvoitteita. Myös kustannustaso nousee.

Kokoomuslainen kaupunginjohtaja esittää kuitenkin kaupungin toimintamenoihin vain 0,4 % nimellistä lisäystä tämän vuoden budjettiin verrattuna.

Peruspalveluja leikataan

Sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuksen palvelujen määrärahoihin tarjotaan nollalinjaa, vaikka pelkästään asukasmäärän ja kustannusten nousu vaatisi noin 50 miljoonan euron lisäystä. Tämä tarkoittaa, että vähennystä mm. lääkärien ja terveydenhoitajien vastaanottoihin, lapsiperheiden kotipalveluihin, iäkkäiden ympärivuorokautiseen hoitoon ja päihdehuollon palveluihin.

Peruskoulujen oppilaiden määrä kasvaa yli 1 200 ja heistä suuri osa on maahanmuuttajataustaisia. Oppilasta kohti on kuitenkin käytössä entistä vähemmän rahaa, oppilasryhmät kasvavat ja useita lähikouluja ollaan lopettamassa. Keskustakirjaston rahoituksesta puuttuu kulttuuri- ja kirjastolautakunnan esittämä 20 miljoonaa euroa.

Työttömyys maksaa

Työttömien määrä on kasvanut Helsingissä vuodessa noin 20 % ja pitkäaikaistyöttömyys yli 50 %. Pajunen ei esitä kuitenkaan senttiäkään lisää työllisyyden hoitamiseen. Hän vähät välittää työllistämistoimikunnan lisäysesityksistä, vaikka kaupunki joutuu maksamaan tänä vuonna jo 32 miljoonaa euroa työmarkkinatuen kuntaosuutta kun ei ole työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä ja lainmuutos nostaa tätä sakkoa ensi vuonna.

Mihin rahaa jemmataan?

Kaupunginjohtaja perustelee leikkaamista palveluista sillä, että tulot erityisesti Helsingin Energiasta vähenevät. Kataisen ja Stubbin hallitukset ovatkin leikanneet Helsingin saamia valtionosuuksia. Sen sijaan Helsingin Energia tekee edelleen hyvää tulosta. Sen tulos vuoden alkupuoliskolta on 127 miljoonaa euroa. Kyse ei olekaan rahapulasta vaan siitä, tuloutetaanko voittovarat kaupungille ennen Helsingin Energian yhtiöittämistä vuoden vaihteessa vai jätetäänkö ne yhtiöön.

Helsingin talouden seurantaraportin 2/2014 mukaan kaupungilla oli pankkitileillä rahaa kesällä yli 850 miljoonaa euroa. Maksuvalmiudesta voi huolehtia vähemmälläkin. Kaupungin ja sen liikelaitosten ylijäämistä pitääkin ohjata lisää rahaa peruspalveluihin, työllisyyden hoitoon ja henkilöstön palkkaukseen.

Suomen kommunistisen puolueen ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä esitti keväällä yhteensä 65 miljoonan euroa lisäämistä Helsingin noin 4,7 miljardin euron budjettiin. Rahaa palveluihin löytyy myös luopumalla kyseenalaisista investoinneista, kuten ainakin 160 miljoonaa euroa maksavasta Sörnäisten rannan autotunnelista, jonka vaihtoehtona voidaan kehittää joukkoliikennettä.

Kaupunginvaltuustoon budjettiesitys tulee 5.marraskuuta. Valtuustoryhmämme valmistelee siihen vaihtoehtoja muun muassa avoimissa tapaamisissa ja toivoo yhteistyötä muiden valtuutettujen kanssa. Ota yhteyttä, kerro evästyksesi.